Millainen on erottuva brändi 20-luvulla?  

Tommi Pelkonen

Tommi Pelkonen

Lähde: Frank Hutchinson Dukesmith (1904): Salesmanship https://www.dragon360.com/blog/who-created-aida

1920: Maailma oli sekaisin ja silti syntyi kasvua  

Sata vuotta sitten maailma oli mullistusten keskellä. Muistissa olivat sodan kauhut. Teollinen vallankumous loi ja vei työpaikkoja. Väkivalta, rikollisuus ja levottomuus vallitsivat yhteiskunnassa. Ääriliikkeet kasvoivat. Aikaa leimasi vahva aatteellisuus: nationalismi, sosialismi, rotuoppi, liberalismi, kapitalismi, ja natsismi. Kaikki nämä kasvoivat ja villitsivät ja loivat konflikteja. Kaaoksesta syntyi kuitenkin myös voimakas kasvusuhdanne aina kärjistyäkseen pörssikuplassa vuosikymmenen lopulla. 

Toisaalta juuri 1920-luvulla yleistyivät myös yleinen äänioikeus sekä valtiojohtoinen oppivelvollisuus. Tuolloin luotiin ensimmäiset eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmät. Lisäksi 1920-luvulla syntyi ja vahvistui useita teollisuuden ja kulutuksen brändejä, esim. Ford, KLM, Coca-Cola, Cambells. Massatuotanto, massamarkkinat ja massamarkkinointi näkivät päivänvalon mm. radiomainoksien ja globaalin logistiikan kasvun ja yleistymisen kautta.  

 

2020: Kasvua dataähkyn ja globaalin turbulenssin keskellä  

20-luvun koittaessa jälleen on syytä miettiä, että mikä brändin rakentamisessa ja markkinoinnissa on samaa ja mikä taas on muuttunut sadan vuoden aikana. On helppo tunnistaa, että nykymaailmassa vaikuttamisen kanavia ja menetelmiä on enemmän kuin historian parhaatkaan visionäärit ja propagandistit osasivat haaveillakaan. Silti AIDA-klassikon luojat, Elias St. Elmo Lewis sekä Frank Hutchinson Dukesmith olisivat nykyään kotonaan digimarkkinoinnin suppiloissa, alan kovapalkkaisina guruina. 

Lewisin peräänkuuluttamaa dataa onkin nykyään tarjolla ähkyyn asti, enemmän kuin tarpeeksi. Tässä onkin yksi suurimmista 2020-luvun brändihaasteista. Miten osataan välttää datasokeus ja sen luoma mahdollinen näkökulman vääristymä? Lewis:in mallia kehitettiinkin juuri 1920-luvulla mm. Freudin opeilla – kyse oli siis silloin ja on yhä edelleen ihmisten käyttäytymisestä, ei pelkästä matematiikasta.    

 

Brändit luodaan ihmisille sydämen asioilla  

On mielestäni selvää, että yksi asia säilyy jatkossakin vakiona: brändit luotiin ennen muinoin ja luodaan yhä nykyisinkin ihmisiltä ihmisille. Ne kertovat kiinnostavia tarinoita ja luovat sisältöjä. Ne ohjaavat ja vihjaavat paremmasta elämästä sekä luovat mielikuvia, joilla pyritään vaikuttamaan rationaalista ajattelua syvemmin. Brändit ottavat kantaa yhteiskunnan asioihin, enemmän tai vähemmän kaupallisella agendalla. Brändit ovat osa pop-kulttuuria, aivan kuin olivat jo sata vuotta sitten.  

 

Ihmisymmärryksestä kilpailuetua  

Väitän, että 2020-luvun brändinrakentaminen vaatii kaikesta teknologian ylivoimasta huolimatta yhä ihmiskäyttäytymisen syvää ymmärtämistä ja psykologista pelisilmää. Menestyvät brändit siirtyivät viimeistään 2000-luvun alkuvuosina tuoteominaisuuksien esittelystä oman haluttavuutensa ja elämäntyyliin sopivuutensa korostamiseen. Juuri nyt ollaan siirtymässä kohti brändien suuremman merkityksellisyyden aikakautta.     

Tässä muutoksessa on mahdotonta siirtyä uudelle tasolle ilman hyvää ihmisymmärrystä. Brändin on vaikea olla merkityksellinen toiselle ilman, että ymmärtää, mikä on toiselle juuri sillä hetkellä ja yleensäkin tärkeää. Tämä on tuttua parisuhdepsykologiasta ainakin. Brändin on ymmärrettävä asiakkaidensa ajattelua ja motiiveja syvällisesti voidakseen olla juuri heille merkityksellisiä. Vahvinkaan tekoäly ei pysty automaattisesti tähän, vaikka suuntia tärkeistä teemoista se voikin hyvin kuiskutella ja testata. Tarvitaan humaania ymmärrystä teknologiauskonnon rinnalle.  


Uutta kasvua kohti
  

2020-luvun taloustilanteessa, turvallisuusuhissa sekä kauppapolitiikassa on pelottavia epävarmuuksia, mutta niiden vastapainoksi myös mainioita mahdollisuuksia, aivan kuten oli sata vuotta aieminkin. Globaalit markkinat ovat yhä auki kiinnostaville brändeille trumpetin protektionistisista töräytyksistä huolimatta. Digikanavia pitkin pienestäkin maasta ponnistavat brändit voivat olla kiinnostavia ja asiakkaansa tarpeet tunnistavia tarinankertojia ja markkinarakonsa täyttäviä niche-vaikuttajia. 2020-luvun menestyvä brändi osaa ammentaa koko sadan vuoden markkinoinnin opeista käyttöönsä parhaan osaamisen ja luoda sen avulla oman tunteisiin vetoavan tarinansa. Sekä kertoa sen juuri oikeissa kanavissa oikeaan aikaan riittävän useasti.  

Meillä on Suomessa saatavilla erinomaista brändiosaamista ja ajattelua. Vertailun vuoksi, ruotsalaiset osasivat jo 1930-luvulla luoda omista brändeistään kansainvälisiä ja hyödyntää maailman turbulensseja oman kasvunsa tukemiseksi. Mitä jos me pieni sisukas kansa olisimmekin tällä kertaa juuri se, joka osasi luovia talouden vastatuuleen kaikkein taidokkaimmin? Ehdotan, että luodaan brändeillemme ja taloudellemme uutta kansainvälistä menestystä ja kasvua markkinoinnilla ja brändiosaamisella. Rohkeasti ja yhteisellä voimalla. Ylpeinä juuristamme, valmiina tulevaisuuteen.  

Menestyksekästä juuri alkavaa 20-lukua kaikille! 🙂

Tommi Pelkonen

Tommi Pelkonen

Strategiajohtaja
SEK  

Saattaisit pitää myös näistä