05.10.2021
Blogi

Sanoittamisen taito

Varmasti jokainen meistä on ollut tilanteessa, jossa on sanonut tai kirjoittanut jotain tyhmää. Etenkin etäaikana lisääntyneet työpaikkojen pikaviestipalvelut tarjoavat tähän loistavan tilaisuuden. Itse huomaan aika ajoin kirjoittaneeni lyhytsanaisesti – tarkoittamatta viestiä tylyksi. Joskus vain esimerkiksi kiire johtaa huonoon viestiin. Koska olemme ihmisiä, annettakoon se meille anteeksi, eikä tulkita näitä arjen viestejä liian syvällisesti. Mutta silloin, kun puhutaan isoista ja virallisista tai julkisista asioista, niin sanoittamista on hyvä miettiä hieman pidempään.

Hyvä sanoittaminen vaatii ammattiosaamista

Asioiden sanoittaminen on tehtävä, joka vaatii monenlaista kykyä. Joiltakin se tapahtuu luonnostaan, he ovat ilmiömäisiä puhujia tai kirjoittajia. Mutta iso osa tarvitsee – tai tarvitsisi – tässä apua. Hämmentävää on välillä nouseva keskustelu, jossa arvostellaan poliitikkojen tai johtajien joko omalta henkilökunnaltaan tai ostettuna konsulttipalveluna käyttämää sanoittamisen apua, on kyse sitten kirjoitetusta tai puhutusta ilmaisusta. Totta kai henkilöllä, joka asian muotoilee, on valtaa. Mutta kyllähän se valta lähtökohtaisesti käytetään asiallisesti.

Ensimmäisenä tulee totta kai selkeys. Asiat pitää pystyä sanoittamaan niin, että se on selkeää kaikille. Kaikki me kammoamme esimerkiksi koukeroista virkakieltä, josta ei hyvällä tahdollakaan ota selkoa. Tämän suhteen on tapahtunut todella paljon edistystä ja asiaan kiinnitetään huomiota koko ajan enemmän. Selkokielen neuvottelukunta ja Kotimaisten kielten keskus palkitsevat esimerkiksi Vuoden selväsanainen -palkinnolla selkokielen edistäjiä.

Sanoittajan on hyvä ymmärtää myös liiketoiminnasta tai itse asiasta tarpeeksi, jotta voi kertoa siihen liittyvistä asioista. Tämä vaatii aina joko kokemusta tai aikaa perehtymiselle.

Sitten on kielioppi. Saan ikäviä väänteitä yhdyssana- ja pilkkuvirheistä, ja valitettavan usein ne saattavat löytyä myös omasta tekstistäni. Toki oikeinkirjoitus on sanoittamisessa tärkeää. Mutta selkeä kieli, bisnesymmärrys ja virheetön kielioppi eivät kuitenkaan vielä riitä hyvään sanoittamiseen.

Ennen kaikkea sanoittaminen vaatii ymmärrystä ympäröivästä maailmasta

Hyvällä sanoittajalla on suhteellisen hyvä ymmärrys ympäröivästä maailmasta. Hän osaa varoa niitä asioita, jotka voivat tässä ajassa tai kohderyhmässä nostattaa kuohuntaa. Asiaa täytyy osata katsoa monelta kantilta ja löytää ne vaaranpaikat, jotka voivat aiheuttaa turhaan pahaa mieltä. Me ihmiset olemme – no, ihmisiä. Meillä on tunteet, oma historiamme ja kokemuksemme sekä arvomaailmamme. Kaikkia ei tietenkään aina voi miellyttää ja johtajat tai poliitikot joutuvat joskus kertomaan asioita, jotka ovat joka tapauksessa ikäviä. Mutta ainakaan niitä ei kannata pahentaa sanoittamalla niitä huonosti.

Kannustan kaikkia käyttämään apunanne heitä, jotka osaavat sanoittaa asioita. Sillä saattaa välttää ylimääräisen myrskyn. Itse asia tulee kuitenkin sinulta, ammattilainen vain auttaa sanoittamaan asian, kuten sen tarkoitat. Pidemmän päälle tämä apu näyttäytyy myös oman sanoittamisen taidon lisääntymisenä.

Kirjoittaja on viestinnän konkari, joka ilahtuu edelleen joka ainoa kerta, kun kollega tai asiakas pyytää apua asioiden sanoittamiseen.

Tiina Hosiokoski, Business Director

Jaa juttu:

Luitko jo nämä?

Lähimmät kumppanimme: INGO (Tukholma), UNCLE GREY (Kööpenhamina) ja TRY (Oslo)