acf/servicegroupintro

acf/servicegrouplist

<h3 class="p1">Design ei ole vain kaunista pintaa.</h3>
<p class="p1">Meille design on johdonmukaisesti rakennettu, harkittuihin luoviin elementteihin pohjautuva brändin ilmentymä, joka rakentaa kaupallista houkuttelevuutta ja sitoutumista brändiin. Lähestymme brändiä ja identiteettejä kokonaisvaltaisesti, moniaistillisesti ja intohimolla.</p>

<h3 class="p1">Muotoilemme moderneja ikoneita.</h3>
<p class="p1">Ikoninen visuaalinen suunnittelu, design-systeemeistä toteutuksiin, on ollut osaamisemme ydin yli 80 vuotta. Muotoilemme brändi-identiteettejä, pakkaussuunnittelua, ja suunnittelemme miten brändi-ilmeet jalkautuvat digitaaliseen kokemukseen ja fyysisiin tiloihin ja tuotteisiin.</p>

acf/column

<h3>Ota yhteyttä</h3>
<strong>Jarno Luotonen</strong>
Brändinrakennus, design
+358 50 430 8663
<a href="mailto:jarno.luotonen@sek.fi">jarno.luotonen@sek.fi</a>

&nbsp;

<strong>Henri Kunnas</strong>
Brändinrakennus, design
+358 50 350 4585
<a href="mailto:henri.kunnas@sek.fi">henri.kunnas@sek.fi</a>

acf/sectionintro

Ajassa kiinni olevaa, aikaa kestävää muotoilua. Olemme kokonaisvaltainen design-studio, joka vapauttaa yritysten ja tuotteiden potentiaalin erottuvalla muotoilulla.

Design

Services

Culture

Network

Blog & News

Contact

Join Us

Brand

Experience

Advertising

Comms

Motion

Social

Coaching

Kukaan sosiaalista mediaa seuraava ei ole voinut välttyä keskustelulta, joka lyhytviestipalvelu X:n – aiemmin Twitter – ympärillä tällä hetkellä pyörii. Myllerryksen alkulähteenä voidaan pitää lokakuuta 2022, jolloin erikoisista tempauksistaan tunnettu miljardööri Elon Musk osti kanavan 44 miljardilla dollarilla.

<strong>Muutoksia muutosten perään</strong>

Heti yrityskaupan toteuduttua Musk lähti uudistamaan kanavaa kovalla kädellä. Musk on uudistuksillaan ehtinyt jo löyhentää kanavan kontrollia valheellisia tietoja välittäviä ja muista syistä aiemmin suljettuja tilejä vastaan – sananvapauden nimissä. Yksi Twitterin ongelmista on jo pitkään ollut keskustelun kärjistyminen, jota viestien lyhyys ja kanavan algoritmin toiminta ovat edesauttaneet. Nyt on jo nähtävissä, että Muskin valtakaudella keskustelun taso kanavassa tuskin on ainakaan siistiytymässä.

Yksi näkyvimmistä muutoksista on koko kanavan uudelleenbrändäys. Heinäkuussa 2023 Twitter oli yhdessä yössä muuttunut nimeltään X:ksi ja tuttu lintulogo oli tiessään. Tämä brändin täyskäännös liittyy Muskin pitkäaikaiseen haaveeseen luoda kiinalaisen WeChatin tapainen ”super-app”, jossa yhden sovelluksen sisältä löytyisi sosiaalisen median toimintojen lisäksi myös esimerkiksi mahdollisuus maksuliikenteeseen. Jää nähtäväksi, integroidaanko X:n käyttöliittymään joitakin tällaisia ominaisuuksia jo lähitulevaisuudessa.

Myös mainostajat ovat saaneet tuntea X:ssä tapahtuneet muutokset nahoissaan, sillä maksetut twiitit vaativat tätä nykyä taakseen maksullisen, vahvistetun tilin. Kanavan mainostulot ovatkin pudonneet dramaattisesti tämän muutoksen jälkeen.

<strong>Luvassa joukkopako vai sopeutuminen?</strong>

Kanavan käyttäjille myllerrykset ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia, johtaen siihen, että moni vähintäänkin harkitsee kanavasta poistumista. Suurimpana esteenä X-joukkopaolle tuntuu kuitenkin olevan korvaavan kanavan puute. Meta esitteli oman Instagram Threads -lyhytviestipalvelunsa globaalisti heinäkuussa, mutta mitä ilmeisimmin lainsäädännön vuoksi kanavan lanseeraus Euroopassa on viivästynyt. Loppuvuodesta 2022 isolla rummutuksella lanseerattu Mastodon ei myöskään ole vielä ottanut tuulta alleen. Nähtäväksi jää, onko tällä hetkellä betatestausvaiheessa olevasta Bluesky-palvelusta vastusta X:lle – kanavan taustajoukoista kuitenkin löytyy yksi Twitterin perustajajäsenistä ja käyttöliittymäkin näyttää varsin tutulta.

Vaikka varsinaista joukkopakoa ei X:stä ole vielä nähtykään, on kanavan jättänyt merkittävä joukko suuria toimijoita. Sekä USA:n että Kanadan yleisradioyhtiöt poistuivat X:stä sen jälkeen, kun kanava merkitsi ne “valtioon sidoksissa oleviksi ja hallinnon rahoittamiksi medioksi”. Täsmälleen saman kuvailun olivat saaneet Kiinan ja Venäjän valtionmediat. Suomalaisista organisaatioista näyttävimmän lähdön kanavasta teki THL, syynään ”Twitter-viestien yleinen asiattomuus”.

Kesän käänteet huomioon ottavia lukuja Suomen X:stä ei vielä ole saatavilla, mutta globaalilla tasolla kanavan liikenne on vähentynyt 5,8 prosentilla siitä lähtien, kun Musk otti kanavan haltuunsa. Moni käyttäjä tuntuukin olevan nyt odottavalla kannalla, seuraten tarkkaan, millaisia muutoksia kanavaan vielä keksitään. Nähtäväksi jää, mikä olisi sellainen muutos, joka katkaisee kamelin selän ja käynnistää joukkopaon – vai tuleeko sellaista?

Hyvänä nyrkkisääntönä X:ssä edelleen viestiville yrityksille ja organisaatioille voisi tässä tilanteessa olla se, että suuria panostuksia X-tekemiseen vältettäisiin ja viestintää lähdettäisiin mahdollisesti siirtämään vaiheittain muihin sosiaalisen median kanaviin – toimialasta ja tavoitteista riippuen esimerkiksi LinkedIniin tai Instagramiin. Monella toimialalla X on edelleen tärkeä viestintäväylä, mutta taustalla tapahtuvia muutoksia on nyt hyvä seurata erityisellä herkkyydellä ja suunnittelemalla jo etukäteen ne toimenpiteet, jotka toteutetaan, mikäli kanavasta päätetään poistua.

Twitteristä X:ään – mitä tapahtuu ja missä mennään?

On selvää, että vallitsevan maailmantilanteen aiheuttama epävarmuus tulee vielä jatkumaan ja edessä on monella tapaa haastava vuosi. Historia on osoittanut, että vaikeista ajoista voittajina selviävät sellaiset toimijat, jotka onnistuvat kehittämään itselleen resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä. Siksi näinä myllerryksen aikoina on tärkeää satsata henkilöstöön, oppimiseen, hyvinvointiin ja jatkuvaan uudistamiseen – tuleen ei saa jäädä makaamaan.

Tutkitusti myös sellaiset yritykset, jotka laskusuhdanteen koittaessa satsaavat brändin kehittämiseen, selviävät paremmin. Tiukassa taloustilanteessa, kun oma toimeentulo nousee huolenaiheeksi, kuluttajien huomio siirtyy luonnollisesti hintavetoisiin tuotteisiin. Kuitenkin samaan aikaan myös tutut ja rakastetut brändit säilyttävät asemansa ja menestyvät. Siksi brändiin satsaaminen on aina pitkällä aikavälillä kannattavaa: hyvä brändi menee läpi turbulenssinkin.

Haastavina taloudellisina aikoina onkin tehtävä valinta satsatako brändin kehittämiseen vai lähteäkö mukaan hintakilpailuun. Kädenlämpöinen tekeminen ei toimi. Mikäli resurssit ovat rajatummat, on entistä tärkeämpää keskittää tekeminen oikeisiin asioihin. Brändeistä puhuttaessa ei voida myöskään ohittaa vastuullisuusteemoja. Brändit voivat, ja niiden tuleekin, ottaa osaa myös yhteiskunnalliseen keskusteluun vastuullisuustyön ohella.

Haluan tässä blogissa nostaa erikseen esiin kolme meillä viime aikoina tehtyä työtä, jotka mielestäni kuvaavat hyvin sitä, miten vaikeinakin aikoina brändit voivat puhuttavilla bränditeoillaan jopa muuttaa maailmaa.

<strong>Fazer: Rauhankyyhky</strong>

Suomen rakastetuin suklaa, Fazerin Sininen, valjasti ikonisen tuotteensa kääreen viestiksi rauhan puolesta ja toi rauhan symboliikan katukuvaan sekä Helsingin Sanomien etusivulle itsenäisyyspäivän aikaan.

<strong>Gigantti: Brightless</strong>

Gigantti halusi tehdä osansa sähkönsäästötalkoissa tummentamalla omaa mainontaansa. Samalla tapa tummentaa kuvaa jaettiin avoimena ratkaisuna myös muille brändeille sekä ulkomainosyhtiöille. Tämän lisäksi Instagramiin luotiin filtteri, jonka avulla jokainen somekäyttäjä pystyi vähentämään oman sisältönsä kuluttamaa sähköä.
<strong>
UNICEF: Tulevaisuuden lahjat</strong>

Unicef tekee työtä lasten puolesta niin Suomessa kuin maailmalla. Suunnittelimme Unicefille joulukampanjan, joka samalla toimi uuden kattokonseptin lanseerauksena. Kattokonsepti vahvistaa Unicefin asemaa pitkäjänteisen työn tekijänä ja paremman huomisen puolustajana. Kampanjan näkyvimpänä elementtinä oli vaikuttava filmi, jossa muistutetaan, että tulevaisuus ei tapahdu, se rakennetaan.

Kaikkia näitä töitä yhdistää kantaaottavuus. Brändit ovat hyvän puolella ja tuovat sen myös luovalla ja voimakkaalla tavalla esiin.

<strong>Jaakko Rantala</strong>
<em>CEO</em>

Vahvat brändit selviävät läpi myllerrysten

Esiintymis- ja vuorovaikutustaidot ovat pitkään kasvattaneet merkitystään työelämässä. Näiden taitojen merkitys on lisääntynyt kaikissa organisaatioissa toiminnan luonteesta tai toimialasta riippumatta. Vaatimustaso nousee kiihtyvää tahtia, sillä hyvä esiintyjä menestyy useissa erilaisissa työelämän tilanteissa. Vahvalla esiintymis- ja vuorovaikutusosaamisella varustettu ihminen onnistuu esihenkilönä, herättää luottamusta organisaation sisällä ja sen ulkopuolella. Taitava vuorovaikuttaja rakentaa luottamussuhdetta tärkeimpiin sidosryhmiin, jäsentelee monimutkaisia kokonaisuuksia toimittajille haastattelutilanteissa sekä perustelee ja argumentoi luontevasti esimerkiksi yhteiskunnallisten päättäjien suuntaan.

Esiintymis- ja vuorovaikutustaidot ovat kuitenkin osaamisia, joihin emme ole välttämättä saaneet merkittävää tukea tai oppia. Monelle suomalaisen koulujärjestelmän kasvatille kouluaikaiset esitelmät tai laulukokeet luokan edessä ovat jättäneet epämiellyttävän muistijäljen ja ehkä jopa hieman vinoutuneita käsityksiä siitä, mistä esiintymisessä oikein on kysymys. Korkeakouluissa esiintymiseen liittyvät opinnot ja niiden laajuus riippuvat paljon tutkinnosta. Vaativiin asiantuntijatehtäviin ja johtajaksi on siis mahdollista edelleen kulkea ilman, että omiin esiintymis- ja vuorovaikutustaitoihin on tutustunut edes sen vertaa, että osaisi tunnistaa omat vahvuutensa tai kehittämiskohteensa.
<h4>Jännityksen selättäminen</h4>
Ihminen, joka ei ole koskaan päässyt syventymään esiintymisen peruslainalaisuuksiin, tekniikoihin ja tehokeinoihin mitä luultavammin jännittää esiintymistä myös tarpeettomista syistä. Jännitys ei välttämättä kokeneiltakaan esiintyjiltä häviä täysin koskaan, mutta sitä voi oppia hallitsemaan. Kun pelko on hallinnassa, voi esiintymisestä myös oppia nauttimaan.
<h4>”Matka nautintoon kulkee yksinkertaisen kaavan kautta. Tarvitaan teoriatietoa ja ymmärrystä esiintymisen ja vuorovaikutuksen lainalaisuuksista, ymmärrystä omista ominaisuuksista ja vahvuuksista esiintyjänä sekä harjoittelun ja palautteen toisteisuutta.”</h4>
Jännittäminen on normaali ja myös kokeneiden esiintyjien keskuudessa yleinen piirre. Siksi asian hyväksyminen ja myöntäminen itselle voi helpottaa oloa. Myös riittävä valmistautuminen ja harjoittelu eli toistot usein karistavat jännitystä pala palalta. Yksi turvallisuuden tunnetta lisäävä oivallus on ymmärrys siitä, että lähtökohtaisesti lähes kaikissa esiintymistilanteissa vastaanottaja tai yleisö on esiintyjän puolella ja toivoo tämän onnistuvan.
<h4>Esiintymistä välttelevä tekee itselleen karhunpalveluksen</h4>
Esiintyminen on taito, joka kehittyy kokemuksen, palautteen ja toistojen kautta. Erilaisten esiintymisen teorioiden ja työkalujen avulla jokainen meistä voi kehittää omaa esiintymistään yhä vaikuttavammaksi.

Esiintymistä välttelevä ihminen tekeekin itselleen karhunpalveluksen. Esiintymisen vaikuttavuus kuten muistijäljen vahvistaminen, luotettavuusvaikutelma ja muut tehokeinot kehittyvät ja hioutuvat kuin ohituskaistalla, jos hakeudumme aktiivisesti erilaisiin esiintymistilanteisiin. Näin löydämme myös itsellemme luontevat tavat ja keinot esiintyä vakuuttavasti ja uskottavasti. Esiintymistä voi lähteä kokeilemaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä suurten että pienten yleisöjen edessä. Näissä tilanteissa voi ja kannattaa omien havaintojen lisäksi pyytää rohkeasti palautetta muilta ihmisiltä.
<h4>Näillä vinkeillä nostat oman esiintymisesi vaikuttavuutta:</h4>
<ul>
 	<li>Valmistautuminen on tärkein yksittäinen työkalu onnistuneeseen esiintymiseen. Ota itsellesi riittävästi aikaa ennen esiintymistilannetta.</li>
 	<li>Mieti rauhassa kenelle olet puhumassa, minkä verran kuulija tai kuulijat tietävät aiheesta ja valmistaudu sen pohjalta. Valitse esityksen sanoitus ja sisältö vastaamaan yleisön tietotasoa.</li>
 	<li>Määritä itsellesi jokin konkreettinen tavoite ennen esiintymistilannetta. Mitä haluat saada aikaan, mitä tavoittelet esiintymiselläsi, mikä asia on toisin esiintymistilanteesi jälkeen?</li>
 	<li>Kiteytä tärkeimmät asiat ennalta. Kiteytetyt viestit ovat hyvän esiintymisen tai vaikka haastattelutilanteen tukeva selkänoja. Selviät myös muuttuvissa vuorovaikutustilanteissa, kun olet kiteyttänyt vastaukset itsellesi selkeiksi pääviesteiksi.</li>
 	<li>Ole oma itsesi. Esiintymisessä ei ole kysymys näyttelemisestä. Esiintymistaidot rakentuvat oman persoonan ja omien vahvuuksien ympärille.</li>
 	<li>Hyödynnä tunne esiintymisen voimavarana. Tunteet tarttuvat ja niillä voidaan rakentaa myös luottamusvaikutelmaa.</li>
 	<li>Ole sinut jännityksen kanssa. Jännittäminen on täysin normaalia. Lähtökohtaisesti yleisö on sinun puolellasi ja toivoo, että esiintyjä onnistuu.</li>
 	<li>Hakeudu erilaisiin vuorovaikutus- ja esiintymistilaisuuksiin. Jokainen kerta kehittää meitä ja vahvistaa omaa osaamisamme.</li>
 	<li>Pyydä palautetta ja näkemyksiä ihmisiltä, jotka ovat tilanteissa läsnä silloin, kun esiinnyt.</li>
 	<li>Palaa onnistumisiin ja myös epäonnistumisiin. Analysoi näitä tilanteita ja vahvista onnistuneen esiintymisen elementtejä.</li>

<strong>Joonas Holste</strong>
<em>Viestintäkonsultti | Projektipäällikkö</em> <em>Joonas on viestintäkonsultti ja pidetty viestintävalmentaja, jolla on laaja kokemus asiantuntijoiden ja johdon osaamisen kehittämisestä. Joonas valmentaa vaikuttavan viestinnän taitoja muun muassa esiintymis- media- ja kriisiviestinnän valmennuskokonaisuuksien avulla. </em>


Johtaja, kadehditko hyviä esiintyjiä? Näillä opeilla voit lisätä omaa vaikuttavuuttasi

Hyppyrimäet, hiihto ja vahva underground-musiikkikulttuuri. Nämä ovat asioita, joita monelle putkahtaa ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan Lahden kaupungista. Ilme, joka Lahdella oli pitkään käytössä, oli 1990-luvulla suunniteltu, klassisen tyylikäs kaupunki-ilme. Se ei kuitenkaan enää palvellut tarkoitustaan tämän päivän vahvasti digitalisoituneessa maailmassa.

Lahden kaupunki ja SEK lähtivät toteuttamaan yhteistyössä ilmeuudistusta, joka lanseerattiin alkuvuodesta 2023. Lahden kaupungin viestintäjohtaja <strong>Veera Hämäläinen </strong>oli aloittanut tehtävässään edellisvuonna, joten ilmeen uudistaminen oli luonteva tapa aloittaa myös oma työ kaupungin brändinrakentajana.

Markkinointia ja brändinrakentamista aiemmalla urallaan laajasti tehnyt Hämäläinen on nykyisessä pestissään ensimmäistä kertaa julkisen sektorin palveluksessa. Ilmeuudistukset olivat hänelle ennestään hyvin tuttuja yrityspuolelta, mutta nyt hän pääsi ensimmäistä kertaa puikkoihin kaupunkiviestinnässä.

— Ilmeuudistuksen aloittaminen on aina jännittävä paikka. Tiesin myös etukäteen, että onnistuneen ilmeen aikaansaaminen on monivaiheinen prosessi, jota työstetään erilaisissa työpajoissa ja workshopeissa. Kaupungin vanha ilme oli tyylikäs ja klassinen, mutta saavutettavuuden ja digitaalisuuden näkökulmasta aika oli ajanut sen ohi, Hämäläinen kertaa projektin alkuvaiheita.

Kun puhutaan ihmisten kotikaupungista, aiheuttavat mitkä tahansa uudistukset monesti vahvoja tunteita ja mielipiteitä. Hämäläistä jännitti erityisesti se, miten uuden ilmeen hyppyrimäistä inspiroitunut muotoilu otettaisiin kaupunkilaisten toimesta vastaan – lahtelaiset kun tunnetusti kokevat nimenomaan radiomastot kaupungin identiteettiä määritteleväksi tekijäksi.

— Palaute oli hämmästyttävän hyvää. Myös alun perin ilmeuudistukseen epäilevämmin suhtautuneet käänsivät kelkkansa nähtyään lopputuloksen. SEKin tiimi kävi tutustumassa kaupunkiin useamman kerran, mikä näkyy valmiissa ilmeessä. Oma suosikkini kaikista uudistuksen elementeistä on animaatio, jossa i:n piste hyppää hyppyrimäestä, Hämäläinen kertoo.



Ilmeuudistukseen sisältyi visuaalisten elementtien lisäksi myös värimaailman uudistaminen.

— On aika harvinaista, että kaikki pitivät kaikista uudistuksessa esitellyistä väreistä. Luovalta tiimiltä olikin nerokas oivallus nimetä uudet värit lahtelaisille tärkeiden elementtien mukaan, esimerkkeinä Vesijärven sininen ja radiomaston oranssi.

Visuaalisen ilmeen lisäksi kaupunki sai uudistuksessa myös upouuden sloganin: ”Lahes täydellinen”. Sanaleikki sisältää viittauksen alueella puhuttavaan hämäläismurteeseen, jossa d-kirjain putoaa sanoista kokonaan pois.

— Uusi slogan oli toinen nerokas oivallus. Uskon, että se osaltaan auttoi kaupunkilaisia hyväksymään uuden ilmeen. Uudistuksessa oli mukana tarpeeksi elementtejä, jotka olivat aidosti lahtelaisia, Hämäläinen summaa.

Deep Dive

Deep Dive: Lahes täydellinen ilmeuudistus

<em>ChatGPT tipahti taivaasta (tai nousi helvetin syöveristä, riippuen keneltä kysyy) viime vuoden lopulla keskuuteemme. Työkseen kirjoittavalle ihmiselle se herätti tietysti kysymyksen, miten ja mistä kirjoitan tulevaisuudessa. </em>

Jos tekoäly pystyy samaan tai parempaan kuin ihminen, tarvitaanko luomuaivoja enää prosessin hitaaksi välikädeksi? Luultavasti vastaus ei ole yksiselitteinen kyllä tai ei: reaalimaailma on harvoin mustavalkoinen. Mieleeni nousi asiaa pohtiessa kolme skenaariota siitä, miten ChatGPT:n kaltaiset chatbotit ja tekoälyn kehitys voisivat muovata kirjoittajien ja tekstisisältöjen tulevaisuutta.
<h4>1. Utopia: luomutekstien renessanssi</h4>
Yksi vaihtoehto muistuttaa sitä kuvaa, jonka optimistit ovat maalanneet robotiikasta ja automaatiosta. Tekoäly vapauttaa ihmisen toisteisesta pakerruksesta ja uuvuttavasta optimoinnista. Se hyödyntää koko maailman julkista tietoa ja tuottaa sekunneissa ne rutiinisisällöt, jotka ovat välttämättömiä mutta tylsiä kirjoittaa: manuaalit, lakitekstit, prosesseja ohjaavat tekstit sun muut.

Ihmisten tehtäväksi jää kirjoittaa niistä kiinnostavammista ja luovemmista ajatuksista. Sisällöt, jotka pohtivat arvokysymyksiä ja visioita, joista lukijan kanssa halutaan keskustella ja aiheet, joita kone ei voi kuvitella, koska suuri yleisökään ei ole niitä vielä kuvitellut. Ihmiskirjoittajat ovat entistä arvokkaampia: tulevaisuus on vähemmän tyhjiä sanoja, enemmän suuria ideoita!
<h4>2. Evoluutio: perinteiselle kirjoittajalle käy kuin vinyylilevylle</h4>
Toinen vaihtoehto on, että tekoäly ottaa roolin kaikessa sisällöntuotannossa, muttei ihmiskirjoittajan korvaajana vaan tämän vauhdittajana. Chatbotti luo teksteille pohjia, joita ihminen muovaa eteenpäin. Tekoäly täydentää, korjaa virheitä ja lopuksi optimoi kokonaisuuden yhtenäiseksi.

Ammattimainen sisällöntuottaja ei muutu tyystin uhanalaiseksi lajiksi, mutta osa ei sopeudu uuteen luovuuteen ja vaihtaa alaa. Perinteisten kirjoittajien rooli muuttuu: sataprosenttisesti ihmismielestä lähtevät tekstit jäävät lähinnä harrastajien tai romaaneja luovien kirjailijoiden kentäksi. Aleksis Kivi kääntää kylkeä haudassaan, mutta melko maltillisesti.
<h4>3. Dystopia: loputon sisältöhelvetti</h4>
Suolaisin tulevaisuuskuva on tekoälyn pidäkkeetön rälläys, joka synnyttää tekstien hyperinflaation. Jokainen kynnelle kykenevä suoltaa AI-bottien voimin yhä enemmän periaatteessa julkaisukelpoista tavaraa. Eetteri täyttyy sisällöistä, joista promillen sadasosa saa huomiota, koska ne julkaisi julkkis tai joku tärkeä taho. Loppuja ei lue kukaan, koska tekstejä on aivan liikaa eivätkä ne kiinnosta: eihän niitä edes luonut itse ajatteleva ihminen. Propagandistit ja isot mainostajat pyrkivät kulisseissa manipuloimaan algoritmeja niin, että tekoäly kirjoittaisi aiheesta X tai toimijasta Y heille edulliseen sävyyn.

Ammattikirjoittajat siirtyvät kortistoon ja alkavat kerääntyä Anonyymit Sisällöntuottajat -kokouksiin tai pyöriä Novellipunkkarit-jengeissä siteeraamassa toisilleen nuoruutensa nasevimpia copy-lasautuksia. Suomalaisen kirjallisuuden päivä lakkautetaan tarpeettomana, tilalle saadaan Algoritmien juhlaviikot.

Lopulta tulevaisuus lienee jotain erilaista. Ehkä se on näiden kolmen polun sekoitus tai neljäs vaihtoehto, jota emme vielä osaa kuvitella. Keskeistä on kuitenkin pohtia, mitä se voisi olla ja mitä sen haluamme olevan. Henkeä ei saa takaisin pulloon, joten on mietittävä tapoja elää sen kanssa menestyksekkäästi.

Itse uskon, että asioiden kirjoittamisella ihan omasta päästä on vielä jokin rooli jatkossakin. Se on tapa jäsentää ajattelua, tuntemuksia, suunnitelmia ja visioita. Tämä teksti on kirjoitettu ilman ChatGPT:n kosketusta juuri siksi, että ihmisen on ajateltava itse ennen kuin pyytää koneen tekemään sen kokonaan puolestaan.

<strong>Tuomas Mäkinen</strong>
<em>Senior Content Specialist</em>

Yksi vaihtoehto muistuttaa sitä kuvaa, jonka optimistit ovat maalanneet robotiikasta ja automaatiosta. Tekoäly vapauttaa ihmisen toisteisesta pakerruksesta ja uuvuttavasta optimoinnista. Se hyödyntää koko maailman julkista tietoa ja tuottaa sekunneissa ne rutiinisisällöt, jotka ovat välttämättömiä mutta tylsiä kirjoittaa: manuaalit, lakitekstit, prosesseja ohjaavat tekstit sun muut. 

Ihmisten tehtäväksi jää kirjoittaa niistä kiinnostavammista ja luovemmista ajatuksista. Sisällöt, jotka pohtivat arvokysymyksiä ja visioita, joista lukijan kanssa halutaan keskustella ja aiheet, joita kone ei voi kuvitella, koska suuri yleisökään ei ole niitä vielä kuvitellut. Ihmiskirjoittajat ovat entistä arvokkaampia: tulevaisuus on vähemmän tyhjiä sanoja, enemmän suuria ideoita!

Toinen vaihtoehto on, että tekoäly ottaa roolin kaikessa sisällöntuotannossa, muttei ihmiskirjoittajan korvaajana vaan tämän vauhdittajana. Chatbotti luo teksteille pohjia, joita ihminen muovaa eteenpäin. Tekoäly täydentää, korjaa virheitä ja lopuksi optimoi kokonaisuuden yhtenäiseksi.  

Ammattimainen sisällöntuottaja ei muutu tyystin uhanalaiseksi lajiksi, mutta osa ei sopeudu uuteen luovuuteen ja vaihtaa alaa. Perinteisten kirjoittajien rooli muuttuu: sataprosenttisesti ihmismielestä lähtevät tekstit jäävät lähinnä harrastajien tai romaaneja luovien kirjailijoiden kentäksi. Aleksis Kivi kääntää kylkeä haudassaan, mutta melko maltillisesti.

Suolaisin tulevaisuuskuva on tekoälyn pidäkkeetön rälläys, joka synnyttää tekstien hyperinflaation. Jokainen kynnelle kykenevä suoltaa AI-bottien voimin yhä enemmän periaatteessa julkaisukelpoista tavaraa. Eetteri täyttyy sisällöistä, joista promillen sadasosa saa huomiota, koska ne julkaisi julkkis tai joku tärkeä taho. Loppuja ei lue kukaan, koska tekstejä on aivan liikaa eivätkä ne kiinnosta: eihän niitä edes luonut itse ajatteleva ihminen. Propagandistit ja isot mainostajat pyrkivät kulisseissa manipuloimaan algoritmeja niin, että tekoäly kirjoittaisi aiheesta X tai toimijasta Y heille edulliseen sävyyn. 

Ammattikirjoittajat siirtyvät kortistoon ja alkavat kerääntyä Anonyymit Sisällöntuottajat -kokouksiin tai pyöriä Novellipunkkarit-jengeissä siteeraamassa toisilleen nuoruutensa nasevimpia copy-lasautuksia. Suomalaisen kirjallisuuden päivä lakkautetaan tarpeettomana, tilalle saadaan Algoritmien juhlaviikot. 

Lopulta tulevaisuus lienee jotain erilaista. Ehkä se on näiden kolmen polun sekoitus tai neljäs vaihtoehto, jota emme vielä osaa kuvitella. Keskeistä on kuitenkin pohtia, mitä se voisi olla ja mitä sen haluamme olevan. Henkeä ei saa takaisin pulloon, joten on mietittävä tapoja elää sen kanssa menestyksekkäästi. 

Itse uskon, että asioiden kirjoittamisella ihan omasta päästä on vielä jokin rooli jatkossakin. Se on tapa jäsentää ajattelua, tuntemuksia, suunnitelmia ja visioita. Tämä teksti on kirjoitettu ilman ChatGPT:n kosketusta juuri siksi, että ihmisen on ajateltava itse ennen kuin pyytää koneen tekemään sen kokonaan puolestaan.

Tämän kirjoitti ihminen: mitä ChatGPT ja sen seuraajat tekevät ammattikirjoittajille

SEKiin saatiin uutta viestintäosaamista, kun <strong>Casper Pfitzner</strong> saapui syyskuun lopussa täydentämään viestinnän tiimiä. Vahvan viestintäosaamisen lisäksi Casperin työhistoriasta löytyy kokemusta myös muun muassa tapahtuma- ja tv-tuotannosta.

<strong>Kuka olet ja mistä tulet?</strong>

Olen Casper, viestintäkonsultti. Tulen SEKiin Kaimanalta, jossa olen tehnyt viime vuosina erityisesti teknologia-alaan liittyvää kuluttaja-, tuote- ja mediaviestintää.

<strong>Miksi juuri SEK?</strong>

Olen vuosien saatossa kuullut eri ihmisiltä paljon hyvää SEKin kulttuurista ja ihmisistä – ja puheet ovat tähän mennessä pitäneet hyvin kutinsa! Ihmislähtöisyys on minulle tärkeä arvo työelämässä.

<strong>Mikä on parasta työssäsi?</strong>

Kirjoittaminen on intohimoni, joten siihen liittyvä luovuus ja mahdollisuus nähdä oman työnsä jälki sanoina paperilla ovat työssäni parasta. Myös siinä hetkessä on aina jotain koukuttavaa, kun tehty työ muotoutuu mediaosumaksi.

<strong>Mistä saat inspiraatiota ja mitä tykkäät tehdä vapaa-ajalla?</strong>

Saan voimaa sosiaalisista kohtaamisista ja koirien kanssa oleilusta. Tykkään myös laittaa ruokaa – haastavaa reseptiä seuratessa aivot voi laittaa sopivalla tavalla narikkaan. Kuuntelen myös paljon musiikkia ja käyn hyvillä teknoklubeilla kuuntelemassa dj:tä sekä jazz-klubeilla.

<strong>Kerro vielä jokin yllättävä fakta itsestäsi</strong>

Olen näytellyt poliisia tv-sarjassa. Minulla oli yksi vuorosanakin, joka kuului näin: ”Löysin huumeita parturin takahuoneesta”.

People

Huippulisäys SEKin viestinnän tiimiin – tervetuloa taloon, Casper!

<strong>Peräti seitsemän SEKin työtä nostettiin short-listalle eli finaalipaikalle 14 eri kategoriassa Suomen parasta viestintää palkitsevassa Finnish Comms Awards -kilpailussa.</strong>

Seuraavassa vaiheessa short-listatut työt esitellään tuomaristolle erillisessä pitchaus-tilaisuudessa. Tuomaristo valitsee kategorioiden voittajat esitysten perusteella. Voittajat selviävät gaalassa marraskuussa.

– Kun työmme nostetaan näin merkitykselliseksi oman alan kokeneiden ammattilaisten arvioinnissa, ollaan ison asian äärellä. Tämä merkitsee meille paljon. Iso hatunnosto kaikille töitä tehneille tiimeille, onnittelee viestinnän liiketoimintajohtaja Tiina Hosiokoski.

SEKiltä finaaliin ylsi seitsemän eri työtä, jotka ovat esillä yhteensä 14 kategoriassa. Finaalityöt ovat:

<strong>Liiketoiminta- ja maineuhka taklattiin hyvällä valmistautumisella. Kauppapuutarhaliitto</strong>
Kategoriat: Viestintävalmennus ja simulaatiot sekä toimintaympäristön teemojen hallinta (Issues Management)

<strong>Taustasta riippumatta – kohti yhdenvertaisempaa työelämää. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Romako-hanke</strong>
Kategoria: Vastuullisuusviestintä

<strong>Maailman ensimmäinen puhelinvapaa saari – Ulko-Tammio rytinällä maailmankartalle. Cursor Oy, Visit Kotka-Hamina</strong>
Kategoriat: Hankeviestintä (julkishallinto, oppilaitokset, järjestöt ja liitot), Lanseeraus tai repäisy (julkishallinto, oppilaitokset, järjestöt ja liitot) sekä Viestintä (julkishallinto, oppilaitokset, järjestöt ja liitot)

<strong>Väylät auki – AMKE ammatillisen koulutuksen mielikuvan uudistajana. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry</strong>
Kategoria: Hankeviestintä (julkishallinto, oppilaitokset, järjestöt ja liitot)

<strong>Masterclass of Happiness – onnellisuuskurssilla Suomelle huikea näkyvyys maailmalla. Visit Finland</strong>

Kategoriat: Lanseeraus tai repäisy (julkishallinto, oppilaitokset, järjestöt ja liitot) sekä Viestintä (julkishallinto, oppilaitokset, järjestöt ja liitot)

<strong>It’s Keyvolution, Baby! – Kuinka ABLOY otti omistajuuden toimialaa mullistavassa kehityksessä. Abloy Oy</strong>
Kategoriat: Palvelu- ja tuoteviestintä (B2B), Lanseeraus tai repäisy (B2B) sekä Viestintä (B2B)

<strong>Paleface x Valio Oltermanni®: Aikuisten liikennelaulu. Valio</strong>
Kategoriat: Palvelu- ja tuoteviestintä (B2C) sekä Viestintä (B2C)

Onnittelut kaikille finalisteille!

Katso koko short-lista täältä: <a href="https://finnishcommsawards.fi/2023/10/05/finnish-comms-awardsin-104-hakemuksesta-shortlistalle-toita-19-eri-toimistosta-voittajat-palkitaan-16-11-2023/">https://finnishcommsawards.fi/2023/10/05/finnish-comms-awardsin-104-hakemuksesta-shortlistalle-toita-19-eri-toimistosta-voittajat-palkitaan-16-11-2023/</a>

Awards

SEKille huikea määrä finaalipaikkoja Finnish Comms Awards -kilpailussa

SEKin vastaava luova johtaja <strong>Suvi Lähde</strong> on valittu tämänvuotisen Eurobest-kilpailun tuomaristoon arvioimaan Euroopan parhaita luovia töitä. Eurobest-kilpailussa palkitaan Euroopan parasta ja tehokkainta markkinointia. Tämänvuotinen tuomaristo koostuu 94 alan asiantuntijasta 21 eri maasta.

Brand Experience &amp; Activation and Creative Commerce -sarjan tuomaristoon valittu Lähde kommentoi asiaa tuoreeltaan Marketing Finlandille:

”Unelmakategoria! Hienoa päästä jakamaan ajatuksia töistä, joissa brändin rakentaminen perustuu kommunikaation sijaan kokemuksellisuuteen. Tällaisella luovalla ajattelulla voi aidosti luoda arvoa sekä brändille että sen yleisöille.”

Tutustu koko Eurobest-tuomaristoon täällä: <a href="https://www.eurobest.com/jury">https://www.eurobest.com/jury</a>


SEKin Suvi Lähde Eurobest-tuomaristoon

<strong>Viestintätoimistojen työ ja erityisesti viestintävalmennukset nousevat säännöllisesti julkiseen keskusteluun. Viestintä- ja mediavalmennusten ylle lankeaa näissä keskusteluissa ajoittain myös salamyhkäisyyden tumma varjo, joka saa ne näyttämään salaiselta ja arveluttavalta toiminnalta.</strong>

Saatan tuottaa monelle pettymyksen kertoessani, että viestintävalmennukset ovat intensiivistä ja kiinnostavaa työtä, mutta myös aivan tavallista asiantuntijatyötä. Kun kokoushuoneen tai studion ovi sulkeutuu ja valmennus alkaa, ei kyse ole taikatempuista tai magiasta, vaan raa’asta työstä, harjoittelemisesta, heittäytymisestä sekä rakentavasta palautteesta. Suoraa oikotietä onneen ei ole, mutta valmennukset ovat hyvä keino omien viestintä-, esiintymis-, ja vuorovaikutustaitojen kehittämiselle. Ammattilaisen johdolla tuloksia on mahdollista saavuttaa nopeutetusti.

Viestintävalmennuksia kysytään juuri nyt erityisen paljon. Pandemian jälkeinen paluu toimistoille on tehnyt organisaatioiden vanhat tarpeet jälleen näkyviksi. Samaan aikaan myös perinteinen media on palannut fyysisten haastattelujen maailmaan. Paluu kotikonttorilta fyysisiin esiintymistilanteisiin voi tuntua haastavalta. Valmennusten avulla voidaan helpottaa jännitystä ja palauttaa mahdollisesti menetettyä esiintymisvarmuutta.

Koska valmennusten kysyntä on kasvanut kohisten ja niistä esitetään nyt paljon kysymyksiä, kerron tässä blogissa rehellisesti muutamia avainasioita valmennuksista ja niiden sisällöistä.

<strong>Mitä haluaisit sanoa niille, jotka pitävät viestintävalmennuksia jollakin tapaa arveluttavana toimintana?</strong>

Salatieteen sijaan itse ajattelen, että viestintävalmennukset tasaavat olemassa olevia taitoeroja. Jos viestintätaitoja ei harjoiteltaisi, viestinsä saisivat maailmassa kuuluviin vain karismaattisimmat henkilöt ja synnynnäiset kiinnostavat esiintyjät. Valmennuksien avulla myös sellaiset asiantuntijat voivat saada äänensä kuuluviin, joiden vahvuudet ovat asiaosaamisessa esiintymistaitojen sijaan.

Pähkinänkuoressa viestintävalmennuksissa ostetaan asiantuntemusta ja osaamisen kehittämistä. Siinä missä personal trainer osaa auttaa polkujuoksutekniikan tai hapenottokyvyn kehittämisessä, voi viestintävalmentaja auttaa valmennettavaa viestintään ja vuorovaikutukseen liittyvissä taidoissa.

<strong>Mistä puhumme, kun puhumme viestintävalmennuksista?</strong>

Viestintävalmennuksia on useita erilaisia, sillä myös tarpeet vaihtelevat. Juuri nyt esimerkiksi esiintymisvalmennukset ovat suosittuja: niillä haetaan tukea ja kehitystä omiin esiintymistaitoihin roolista riippumatta. Mediavalmennuksilla taas vahvistetaan kykyä onnistua haastattelutilanteissa ja kriisiviestintävalmennuksilla kohotetaan johdon ja asiantuntijoiden valmiuksia selvitä poikkeus- tai kriisitilanteesta mahdollisimman hyvin.

Valmennus voi myös tähdätä yksittäiseen pistemäiseen tilanteeseen, tarpeeseen tai tarkkaan eritellyn taidon kehittämiseen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi organisaation muutostilanteet, puhetilaisuuteen tai haastatteluun valmistautuminen tai kirjoitusvalmennus. Moni valmennus koulii osallistujia perinteisiin viestintätilanteisiin, mutta myös sosiaalisen median rooli, trendit ja vaatimukset huomioidaan: erilaiset puhemies- tai työntekijälähettiläsohjelmat tukevat organisaatioiden avainhenkilöitä ja asiantuntijoita näihin kanaviin tarvittavissa viestintätaidoissa.

<strong>Kenelle viestintävalmennukset sopivat?</strong>

Valmennettavien joukossa on tapahtunut suuri murros viimeisten kymmenen vuoden aikana. Siinä missä aiemmin valmennuksiin osallistui pääosin toimitusjohtajia, johtoryhmän jäseniä tai eturivin päättäjiä, on kirjo nyt huomattavasti laajempi. Viestintätaitoja ei enää painoteta ainoastaan heillä, jotka todennäköisesti päätyvät median haastattelemiksi, vaan ne korostuvat kaikissa toimenkuvissa.

Tänä päivänä myös asiantuntijoilta odotetaan sujuvia vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja. Sosiaalinen media on osaltaan vauhdittanut tätä kehitystä, jossa työntekijöille ja asiantuntijoille annetaan aiempaa enemmän tilaa ja vapautta näkyä ja kuulua.

<strong>Mitä hyötyä valmennuksista on?</strong>

Taidot ja osaaminen lisääntyvät vain harjoittelemalla riippumatta lähtötasosta. Valmennusten jälkeen käsitys omista viestintä- ja esiintymistaidoista vahvistuu ja valmennettavalla on uusia keinoja ja työkaluja onnistua aiempaa paremmin erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Näillä taidoilla pyritään torjumaan tilanteita, joissa ihminen pahimmillaan tulee ymmärretyksi väärin esimerkiksi huonojen sanavalintojen, epäselvien vastausten tai vaikkapa ristiriitaisen kehonkielen välittämien viestien vuoksi.

Harjoitusten avulla monet myös pääsevät kohtaamaan esiintymisjännityksensä turvallisessa ympäristössä. Valmennuksissa saatujen työkalujen ja oppien avulla voidaan saavuttaa onnistumisen kokemuksia, jotka lisäävät itseluottamusta. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja onnistumisen kokemukset ovat avainroolissa, kun jännityksestä pyritään eroon. Parhaimmillaan osallistuja saa kokemuksen siitä, että hän voi menestyä esiintymis- tai haastattelutilanteessa ja näiden välttely työelämässä lakkaa.

<strong>Mitä viestintävalmennuksissa suljettujen ovien takana tapahtuu?</strong>

Kaikessa valmentamisessa on kyse osaamisen kehittämisestä, niin myös viestintävalmennuksissa. Ihmisillä on keskenään hyvin vaihtelevat taidot erilaisissa vuorovaikutus- ja esiintymistaidoissa. Viestintävalmennuksissa näitä taitoja opetellaan asiantuntijan johdolla. Yksinkertaisimmillaan kysymys on omien vahvuuksien tunnistamisesta ja niiden vahvistamisesta harjoittelemalla yhdessä. Yhä useammin apuna on paitsi valmentajan palaute myös videotallenteet, joiden avulla valmennettava voi itse arvioida omaa suoritustaan ja tunnistaa vahvuuksiaan, kehityskohteitaan sekä erilaisia maneerejaan.

Viestintä on taito siinä missä mikä muut tahansa. Kannustan rohkeasti opettelemaan ja harjoittelemaan, vain harva on mestari harjoittelematta! Jos viestinnän ja esiintymisen osaamisen kehittäminen kiinnostaa, niin vaihdan mielelläni ajatuksia aiheesta.



<strong>Joonas Holste</strong><em>
Viestintäkonsultti | Projektipäällikkö
</em><a href="https://www.linkedin.com/in/joonasholste/"><em>LinkedIn</em></a><em> | </em><a href="https://twitter.com/JoonasHolste"><em>X</em></a><em> | </em><a href="mailto:joonas.holste@sek.fi"><em>Sähköposti</em></a><em>
Joonas on viestintäkonsultti ja pidetty viestintävalmentaja, jolla on laaja kokemus asiantuntijoiden ja johdon osaamisen kehittämisestä. Joonas valmentaa vaikuttavan viestinnän taitoja muun muassa esiintymis-, media- ja kriisiviestinnän aihealueista.</em>


Valmennus ei kouli puhumaan mustasta valkoista, vaan viestimään selkeästi – viisi vastausta viestintävalmennuksista

Ruotsalainen toimittaja Clara Törnvall sai 42-vuotiaana autismidiagnoosin ja esikoiskirjassaan ”Naisia autismin kirjolla” hän käsittelee <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009545682.html">naisten tunnistamatonta autismia</a>. En ole lukenut kirjaa vielä, mutta seurasin kesällä uutisointia siitä erityisellä mielenkiinnolla (pun intended!) Olenhan itsekin nainen autismin kirjolla. 80-luvulla kun minua tutkittiin, ei tyttöjen autismia vielä osattu tunnistaa. Autismin piirteisiin luettiin silloin empatiakyvyttömyys, mielikuvituksen ja abstraktin ajattelun puute, erityinen mielenkiinnonkohde esimerkiksi juniin tai arkkitehtuuriin. Minulla ei ollut mitään noista, päinvastoin.

Monilla autisminkirjon ihmisillä on esimerkiksi poikkeuksellisen vilkas mielikuvitus ja kyky ajatella ainutlaatuisen visuaalisesti. Perheessäni on autismia kolmessa, jollei jopa 4 sukupolvessa. Diagnoosilla ja ilman. Empatiakyvyttömyys on ehkä suurin väärinymmärrys mikä autisteihin liitetään. Sen ymmärtämiseksi suosittelen tutustumaan kaksois-empatiateoriaan. (”Double empathy problem” 2012, Damian Milton). Vaikeudet kommunikaatiossa ja empatian kokemisessa ovat kaksisuuntaisia. Ongelma ei ole siis vain, että autisti ei ymmärrä neurotyypillistä ihmistä ja osaa käyttäytyä odotusten mukaan, vaan yhtä lailla neurotyypillinen ihminen ei ymmärrä autistia, eikä osaa muokata omaa käyttäytymistään ja ajatteluaan tätä kohtaan. On kyse vuorovaikutuskumppaneiden molemminpuolisesta empatian kokemuksen epäonnistumisesta eli empatiakuilusta.

Uskallan väittää, että toimistoissa on paljonkin neuromoninaisuuteen kuuluvia ihmisiä. Diagnoosilla ja ilman. Niin myös asiakkaissa. Viime vuosina ihmiset ovat vihdoin alkaneet tulla ”kaapista ulos” tämän suhteen myös julkisuudessa, ja se on pelkästään hyvä asia. Erilaisuus on rikkaus, erilaisuudessakin. ADHD:sta on puhuttu jo pitkään ja nyt vihdoin keskustelu myös autismin kohdalla alkaa monimuotoistua. Autismia ei enää kuvata vain stereotypioiden kautta, kuten sademiestä ja Saga Norenia. YLE:n Kirjolla sarja oli avaus aiheeseen, mutta edelleen sortui hieman yksipuoliseen representaatioon. Hyvä heille, jotka kokivat tulevansa ohjelman ansiosta nähdyksi. Netflix sarjat kuten ”Rakkautta Autismin kirjolla” tuntuvat minusta kiusallisen eksklusiiviselta tirkistelyltä. Fiktiivisistä ”Autisti”-sarjoista inhokkini on monien rakastama Good Doctor, jossa neurotyypillinen näyttelijä esittää jälleen yhtä superälykkyydellä olemassaolonsa oikeutuksen lunastavaa autistia ja suosikkini A-typical, sarja missä on oivaltavasti ja aidon oloisesti rakennettu myös muut henkilöhahmot heidän omine, neurotyypillisine hankaluuksineen, jolloin sarjan autisminkirjolla oleva päähenkilö tuntuu lopulta olevan kaikkein mutkattomin hahmo.

 

Olen kokenut nämä viihteelliset sarjat hieman ärsyttäviksi juuri siinä, että autisminkirjon ihmiset ovat modernin friikkisirkuksen roolissa. Jos mainitsen olevani autisti, ihmiset mainitsevat yleensä jonkun tv-sarjan missä on autistinen hahmo, ja nyt olen heidän mielessään sitten päätynyt siihen viitekehykseen, minkä media heille luo. Jos ihmisillä on joku mielikuva autismista tietyn yksilön kautta, he eivät pysty erottamaan persoonan piirteitä aivojen erilaisesta käyttöjärjestelmästä, ja määrittelevät autismin hyvin pienen otannan kautta. Kärjistettynä esimerkkinä, jos tunnet autistin, joka on epäkohtelias, kaikki autistit ovat sinulle epäkohteliaita. Muttet koskaan ajattelisi, että jos tunnet yhden vasenkätisen ihmisen, joka on ilkeä, että kaikki vasenkätiset olisivat ilkeitä.

Autistina törmää jatkuvasti ableismiin. Neurotyypillisyyttä pidetään normaalina, mistä seuraa se, että neurokirjolla oleminen on ”ei-normaalia”. Autisminkirjolaisen kuuluu olla ulkopuolinen, erilainen ja normaalista poikkeava. Lähtökohtaisesti normaalia huonompi, ja poikkeustapauksissa normaalia kyvykkämpi jossain, mutta ei normaali. Tämä sama ajattelu koskee ihmisyyden kaikkia muotoja mitä marginalisoidaan. Autisti-sanaa käytetään slurrina tai sillä ihan vaan ”leikkisästi” kuvataan sosiaalisesti rajoittunutta tai introverttia henkilöä tai törttöilevää lemmikkiä vitsinä. ”Koirani on vähän autisti”, totesi minulle mies koirapuistossa ja nyökkäsi kohti paikallaan töröttävää koiraansa. ”Aijaa, minä olen autisti, niin miten mä kuvastan sun koiraa?” vastasin. Autisti ei ole adjektiivi. Eikä se ole mikään yksiselitteinen olomuoto. Ja kun tunnet yhden autistin, tunnet tasan yhden. Autisminkirjon piirteet eivät ole suoralla janalla mitattavissa, vaan ne ovat yksilöllisiä. Kuin valtavasta mikseripöydästä olisi säädetty erilaisia asetuksia, jotka vaan keskimäärin poikkeavat tyypillisestä. Ei normaalista, vaan keskiverrosta.

Siksi meillä markkinointitoimistoissa on myös tärkeä rooli representaation ja inklusiivisuuden kannalta. Itse näkisin komediasarjoja, mainoksia ja huumoria mieluummin fiktiivisillä karikatyyreillä tehtynä, kuin että oikeista ihmisistä tehdään tosi-tv viihdettä tai, että hahmosta tekee mielenkiintoisen vain hänen neurologinen poikkeavuutensa, joka on oikeasti vain yksi osa ihmisen persoonaa oikeassa elämässä. Autisminkirjon ihmisenä haluaisin nähdä enemmän sitä, että me emme erottuisi stereotypioina vaan yksilöinä. Ja isossa kokonaiskuvassa yksittäinen erilaisuutemme ei olisi se mihin kiinnitetään huomiota, vaan ihmisyyden kirjo alkaisi olla paremmin ymmärretty entistä värikkäämpänä normaalina. Empatiakuilujen välille tarvitsemme siltoja, halua ymmärtää toista, ja ymmärryksen myös siitä, että aina emme voi ymmärtää, mutta toinen ei ole sen takia vääränlainen.

Vaikka usein koen, että neurokirjosta on paljon hyötyä ja vahvuuksia työelämässä, on kuitenkin myönnettävä, että siitä syntyy myös haasteita. Markkinointitoimistojen työympäristöt ovat usein vilkkaita, nopeatempoisia ja vaativia. Avokonttorit, sosiaalinen ylikuormittuminen ja jatkuva muutos on erityinen haaste neurokirjolla olevalle, mutta jos ollaan ihan rehellisiä, ne ovat sitä myös neurotyypillisille. Ehkä neurokirjolainen onkin usein jonkinlainen kanarialintu kaivoksessa, jonka avulla voidaan kehittää myös työyhteisön prosesseja kaikille paremmiksi. Ehkä neurokirjon hyväksyminen normaaliudeksi ja avoin keskustelu siitä luo monimuotoisuutta ja avoimuutta markkinointitoimistoissa ja asiakastyössä, ja yhä useampi huomaa itsestäänkin omia erityisiä piirteitä ja ymmärrystä toista ihmistä kohtaan. Kuten Fazerin patukat sanovat, Erilaisuus on makeeta, koska kaikissa on jotain hyvää.

Ohessa vielä kokoelma muutamia linkkejä, mikäli aihe kiinnostaa:

<a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009545682.html"><em>Clara Törnvall sai aikuisena selityksen sille, miksi hän oli jopa pelännyt ihmisiä – Sitten hän löysi historiasta useita autismin kirjolla olleita naisia</em></a>

<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Double_empathy_problem">Double Empathy Problem Wikipedia artikkeli avaa empatiakuilujen ongelman, ja antaa myös paljon kattavaa lisätietoa autistien perspektiivistä autismin tutkimuksessa</a>

<a href="https://autismiliitto.fi/materiaalia/autismi-lehti/teoriat-joilla-autismikirjoa-on-pyritty-ymmartamaan-2000-luvulla/"><em>Autismiliiton sivuilta löytyy paljon artikkeleja. Mm. miten Autismia on pyritty ymmärtämään nykyään</em></a>

Instagram, TikTok ja Linkedin sisällöissä hashtagit #actuallyautistic ja #neurodivergent

Toimistolaisia kirjolla

Eräässä Frendien jaksossa sarjan hahmot kilpailevat toisiaan käsittelevässä tietovisassa. Rachel ja Monica kompastelevat arkisen kysymyksen kanssa: mikä on Chandlerin ammatti? Sillä on jotain tekemistä numeroiden ja prosessoinnin kanssa... Rachelilla välähtää: “Hän on transponsteri!” Monica huutaa ystävälleen epätoivoisena: “EI SE OLE EDES MIKÄÄN SANA!”

Toisinaan tunnen suurta sielujen sympatiaa Monicaa ja Rachelia kohtaan lukiessani yritysten kuvauksia itsestään ja yrittäessäni ymmärtää, mitä ne ihan oikeastitekevät.


<strong>Eksä tajuu, kuka sä oot?</strong>

Urani varrella olen tehnyt paljon kartoituksia, joissa syvennyn asiakkaan toimialaan, markkinaan ja verrokkiyrityksiin. Tämä on joskus vaikeaa: tiedän kyllä, mistä tietoa löytää, mutta se on perusteellisesti kiedottu abstraktien käsitteiden ja teknisen jargonin punokseen.

Kerran selasin erään firman verkkosivua. Tankkasin huolellisesti eri osioita, joista arkijärjen mukaan olisi pitänyt löytyä yrityksen minäkuva. Kun en vartin jälkeenkään sitä löytänyt, suljin turhautuneena sivun ja kirjoitin kyseisestä firmasta geneerisen kuvauksen muihin lähteisiin nojaten.

(Minä olin näinkin kärsivällinen vain, koska kyseessä oli työtehtävä. Vartti takkuista sanaviidakkoa on suunnilleen 14 minuuttia ja 30 sekuntia enemmän kuin mitä keskivertoselaaja olisi jaksanut keskittyä.)

Kun mikä tahansa toimija tekee itsestään tarpeettoman hankalan ymmärtää, on pysähdyttävä ja kysyttävä miksi näin on. Vaikeaselkoisuus on oire, joka kertoo jotain mutkistuvasta nykymaailmasta ja konseptihumalassa piehtaroivista yrityksistä.


<strong>Ole hieman erilainen – älä ole käsittämätön</strong>

Jokainen yritys haluaa brändinsä olevan ainutlaatuinen ja erottuvan kilpailijoista. Se on ymmärrettävää: jotta asiakas valitsisi meidät, meidän on tarjottava jotain, mitä kukaan muu ei voi tarjota.

Ongelma syntyy, kun oman erityisyyden kuvailussa pääsee unohtumaan, miksi tuo kuvaus alun perin tarvitaan. Tämä on kokemukseni mukaan sitä todennäköisempää, mitä enemmän yrityksen toiminta on asiantuntijatyötä. Tällöin firmasta löytyy paljon vääntövoimaa ratkaista abstrakteja ylätason kysymyksiä, mutta asiantuntijayhteisö urautuu puhumaan itselleen eikä muista kääntää sanomaansa kansankielelle.

Jos kyse on asemansa vakiinnuttaneesta suuryrityksestä, ongelma tuskin näkyy kvartaalituloksessa. Pitkällä aikavälillä se voi silti alkaa nakertaa brändiä ja menestystä: liikekumppani kokee yhteistyön työlääksi, asiakas ei ymmärrä uuden palvelun hyötyjä, työntekijä ei ole aivan varma mihin uusi strategia tähtää, ja niin edespäin.

Kasvuyrityksille selkeä itseilmaisu sen sijaan voi olla elämän ja kuoleman kysymys heti ensitahdeista alkaen. Niiden täytyy osata tiivistää liikeideansa tavalla, joka vakuuttaa sijoittajat. Seuraavassa vaiheessa tuote tai palvelu on paketoitava sanoitukseen, jonka myös se keskivertoasiakas pystyy ymmärtämään.

Olipa kyse suuresta tai pienestä organisaatiosta, toiminta ei vielä merkittävästi kärsi siitä, jos yksi viesti menee pari prosenttia heikommin perille. Jos taas ongelma koskee kaikkia viestejä, hiekka alkaa kasautua koneistoon ja kuluttaa sitä.


<strong>Koukeroisuus on inhimillistä, selkeys jumalaista</strong>

Monimutkaisuus on monesti hyvää tarkoittava harha-askel, joka kumpuaa halusta olla tarkka. Perusteellinen yksityiskohtien kuvaus ja laajat kattokäsitteet piirtävät asiantuntijalle itselleen tarkan kuvan yrityksestä. Hän vain vilpittömästi unohtaa, että yleisö ei vielä tarvitse näin tarkkaa kuvaa, vaan sen kymmenen sanan mittaisen tiivistelmän.

Joskus mutkikkuus voi kehittyä suojamekanismiksi. Elämme algoritmien, lohkoketjujen, kryptovaluuttojen ja tekoälyjen aikaa. Kun jotain aivan uutta tuottava yritys sanallistaa tuotteensa hyödyt suoraviivaisesti, mutta jättää konepellin alla toimivan koneiston monitulkintaisuuden varjoon, se voi onnistua näyttämään ruusuisemmalta kuin mitä se lopulta on. Uudet teknologiat voivat olla aidosti hyödyllisiä ja käänteentekeviä. Niiden eduista ja haitoista on kuitenkin hankala käydä keskustelua, jos niitä voi aidosti ymmärtää vasta suoritettuaan IT-insinöörin opinnot ja kymmeniä tunteja oma-aloitteista perehtymistä.

Mitä pidemmälle yhteiskunta kehittyy, sitä korkeammalle rima nousee myös yleissivistyksen osalta. On kuitenkin hyvä rakentaa rappusia, jotta ihan kaikilla on mahdollisuus ylittää tuo rima. Se on yhteinen etu: selkeät tavat puhua asioista tuottavat yrityksille menestystä, julkisille organisaatioille sujuvuutta, ja yhteiskunnalle kansalaisia, jotka elävät vähän enemmän yhteisessä tilassa eivätkä vain minikuplissaan.

Tai vielä vähän selkeämmin sanottuna: ymmärrettävyys on hyvästä ja oikein. Se on puhdasta vettä, joka huuhtoo hiekan koneistosta ja voiteluöljyä, joka saa rattaat pyörimään paremmin.

<strong>Tuomas Mäkinen </strong>

<em>Kirjoittaja on vanhempi sisällöntuottaja, joka nauttii sekä tiiviistä kiteytyksestä että pidemmistä syventymissukelluksista eri aiheisiin. Jos kiinnostuit ja haluat keskustella, miten sinun brändisi sanoma saataisiin selkeämmäksi, ota yhteyttä</em>

Ymmärrettävyyden ylistyslaulu

TikTok on yksi nopeimmin kasvavista sosiaalisen median kanavista, eikä sen suosio näytä laskevan. Myös Suomessa kanavalla on jo merkittävä rooli ihmisten arjessa: Dagmarin tutkimuksen mukaan suomalaiset selaavat TikTokia jo enemmän kuin paperilehtiä. TikTokin datan mukaan suomalaiset käyttävät kanavaa päivittän keskiarvolta yli 85 minuuttia, luvun ollessa yksi korkeimmista koko Pohjoismaissa.

TikTokista liikkuu monia virheellisiä väitteitä ja myyttejä, jotka saavat yritykset epäilemään kanavan kokeilemista. Nyt SEKin sometiimi vastaa yleisimpiin TikTok-myytteihin, innostaen miettimään, miten TikTok voisi kanavana palvella jokaista brändiä ja organisaatiota.

Suomessa TikTokilla on jo noin 1,7 miljoonaa kuukausittain aktiivista käyttäjää, joista suurin käyttäjäryhmä on 16–24-vuotiaat nuoret (69 %/2023). Nuoret toimivat hyvinä trendi-indikaattoreina ja suunnannäyttäjinä, sillä he ovat usein ensimmäisten joukossa kokeilemassa uusia ilmiöitä ja sovelluksia. Tämä nähtiin myös TikTokin kanssa: se saavutti nopeasti suosiota erityisesti nuorten keskuudessa ja toimiikin tänä päivänä heidän ykkösmedianansa ja hakukoneena.

TikTok ei kuitenkaan ole pelkästään lasten kanava, vaan sen käyttäjäkunnan ikähaitari on laaja ja suosio kasvaa nopeasti myös aikuisten keskuudessa. Esimerkkinä 25-34-vuotiaiden käyttäjien määrä, joka on vuonna 2023 34 % (vrt. 26 %/2022). Hyvänä nyrkkisääntönä voisi sanoa, että jos itseäsi vanhempi henkilö viittaa sujuvasti johonkin trendaavaan ilmiöön TikTokissa, niin silloin se tuskin on enää vain lasten ja nuorten kanava.

TikTok-sisällöntuotanto vaatii tekemisen uudelleenajattelua, mutta usein jopa kevyempää tuotantoprosessia. Aiemmin somesisältöjä on totuttu tuottamaan tietyllä tapaa, hioen sisältöjä viimeiseen asti, luoden siloteltuja kiiltokuvia ja visuaalisesti näyttäviä kokonaisuuksia. Siksi voi olla vaikea hyväksyä, että TikTokissa asiat toimivat eri tavalla. Kanavassa halutaan nähdä aidolta tuntuvaa sisältöä, johon on helppo samaistua – hyvinä esimerkkeinä RyanAir ja Duolingo. Älkää ymmärtäkö väärin: myös siloteltu sisältö voi toimia, mutta siihen on tärkeää löytää kulma, joka resonoi juuri TikTokissa.

Sisällöntuotannon resursseista ei tarvitse kantaa huolta, kun ymmärtää yhden simppelin asian: TikTokissa toimii sisältö, joka on kanavan näköistä ja koukuttaa kohderyhmän katselemaan videota. Tärkeintä on lähteä liikkeelle social 1st –ajattelusta: suunnittelussa kannattaa kääntää perinteinen ajattelumalli päälaelleen ja unohtaa ajatus siitä, että some olisi vain loppukanava, jonka kautta viestiä tuutataan ulos. Oli kyseessä sitten humoristinen, opettavainen, oivaltava, tunteita herättävä tai kantaaottava sisältö, tärkeintä on tuottaa sisältöä kohderyhmän, kanavan ja brändin reunaehdot mielessä pitäen. Brändin reunaehtoja voi joutua miettimään uudelleen, jotta sisältö on TikTokiin sopivaa, eikä se ole ollenkaan huono asia. Keskity etenkin sisällön Hook-kohtaan eli ensimmäiseen sekuntiin – sen täytyy olla mahdollisimman päräyttävä.

Kampanjaraportteja lukiessa on lähes poikkeuksetta totta, että keskimääräinen katseluaika on vain sekunnin mittainen. Nopeasti voisikin ajatella kaiken sekunnin jälkeen tulevan olevan videolla turhaa - ehkä jopa lopulta itse videonkin? Keskimääräinen katseluaika ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä aina on joukossa myös niitä, joita sisältö kiinnostaa aidosti, ja jotka ovat katsoneet videon loppuun asti tai jopa useita kertoja.

Tutki siis, mistä elementeistä rakentuu video, joka kiinnittää huomiosi ja jättää sinut katsomaan sen useita kertoja. Jotkut voivat hämätä sinut katsojaksi esimerkiksi nopealla leikkaustyylillä, jolloin tulet huomaamatta katsoneesi videon uudestaan ja uudestaan, samalla nostaen keskikatselu- ja loppuunkatsomisaikaa. Tähän lankaan tulee langettua useasti esimerkiksi vinkkivideoiden kohdalla!

Yllättävän paljon törmää siihen, että 9:16-kuvasuhteessa Instagram-storyyn tai -reelsiin tuotettu sisältö tuupataan sellaisenaan myös TikTokiin. Sisällöstä kuitenkin usein huomaa, että sitä ei ole suunniteltu TikTokiin, eikä se solahda kanavan sisältövirtaan luonnollisesti. Aina budjetin raameissa ei kuitenkaan ole mahdollista tuottaa materiaaleja erikseen joka kanavaan. Somesuunnittelu kannattaakin miettiä toisin päin – TikTok-ajattelu ensin – sillä nämä sisällöt resonoivat hyvin myös muissa kanavissa. Siten saadaan pienellä ja helpolla ajatusmuutoksella aikaan hyvin toimivaa sisältöä kaikkiin kanaviin.

Usein pienillä muutoksilla jo tuotetusta materiaalista saadaan aikaan versioita, jotka puhuttelevat paremmin TikTok-käyttäjiä. Yksi keskeinen kikka on miettiä videosisältöön valmiiksi lisättyjä tekstejä: voisiko ne jättää materiaalista pois ja lisätä manuaalisesti vasta kanavassa? Tällöin katselija ei ensisilmäyksellä ajattele mainosta, eikä tällöin välttämättä siirry syötteessä heti seuraavan videon pariin. Toinen keskeinen tarkistuskohta on julkaisuteksti ja hashtagien käyttö. TikTokissa on paljon trendejä joihin voi hypätä mukaan myös pelkän kirjoitusasun keinoin, esimerkiksi käyttämällä julkaisutekstissä kohderyhmälle tuttuja sanontoja tai lisäämällä hashtageina aihepiirin trendaavia tunnisteita.

On totta, että Suomessa TikTokin avulla ei ole vielä mahdollista tavoittaa kaikkein varttuneimpia kuluttajia, mutta kuten käyttäjädata kertoo, on kanavassa nähtävissä nopeaa kasvua yli 25-vuotiaiden käyttäjäryhmässä. Jos muiden sosiaalisen median kanavien historiasta on jotain opittu, mitä nuoret edellä, sitä vanhat perässä. TikTok-ilmiöitä ei myöskään enää koeta vain TikTokissa, sillä kuluttajat voivat törmätä niihin myös fyysisissä tiloissa, kuten esimerkiksi #BookTok kirjasuosituksiin kirjakaupoissa tai #BeautyTok tuotesuosituksiin kosmetiikassa.

Siinä missä Instagram on tunnettu kiillotetusta ja jopa kulissimaisesta sisällöstään, on TikTok kanavana autenttisempi ja vähemmän siloteltu. Siksi se tarjoaa myös mainostajille mahdollisuuden esitellä tuotteitaan ja palveluitaan aidossa ympäristössä, ja kanavanatiiveja sisällöntuottajia hyödyntäen. Nuoremman ikäluokan lisäksi TikTok tarjoaa mainion alustan tavoittaa myös erilaisista niche-ilmiöistä kiinnostuneita ja sitoutuneita yleisöjä. Kanavasta löytyy oma yhteisönsä varmasti kaikelle, mitä kuvitella saattaa!

Muihin sosiaalisen median kanaviin verrattuna TikTokissa mainostaminen on myös edelleen hyvin kustannustehokasta ja useine erilaisine mahdollisuuksineen parhaimmillaan myös hyvin inspiroivaa. Yksi varoituksen sana TikTok-mainostamiseen kuitenkin sisältyy: kanavan diginatiivit käyttäjät ovat keskimäärin hyvin valveutuneita kaupallisten sisältöjen suhteen, joten aitous ja kanavan ehdoilla toimiminen saavat aikaan kaikkein parhaimpia tuloksia. Tämän vuoksi brändin ei kannata lähteä TikTokiin täysin samoilla materiaaleilla kuin muihin kanaviin. Muistetaan hyödyntää kanavan omia toimintoja, kuten tekstityylejä, soundeja, trendejä, jotta sisältö uppoutuu käyttäjien sisältöjen joukkoon saumattomasti.

5 TikTok-myyttiä, joihin olet aina halunnut saada vastauksen

Turning a corporate responsibility program  to a platform for concrete action for forest ecosystems.

acf/caseintro

acf/image

acf/quote

Background
<h3>Responsibility requires action</h3>
All major corporations (paradoxically even the fossil energy giants) have their own responsibility programmes that all circle around nearly identical themes and terminology. UPM’s forest responsibility programme is defined by stand-out ambition, but how do you make the programme stand out?

Idea
<h3>From a report  to a platform of action</h3>
We decided to turn UPM’s forest responsibility programme into something more urgent: A platform for concrete action for forest ecosystems for the coming eight years.   UPM gave the on-going decade a name, a purpose and a deadline: the restoring twenties. The 2020s would be a time of sustainable growth, aimed not only at mitigating climate change, but going beyond, pushing for net positivity and restoration.

Implementation
<h3>Five-part Forest Action</h3>
From being the first signatories to the UN Global Compact’s Business Ambition for 1.5°C to commitment to net-positive impact on biodiversity, UPM’s sustainability agenda is ambitious.

Based on this ambition, we formed a responsibility program that, as an industry first, takes a holistic, global view on the impact of forestry, combining measures on five factors: climate, biodiversity, soil, water and social contribution.

&nbsp;

The Restoring twenties is a call to action to take part in sustainable action. Instead of a short-lived PR push or a one-off campaign, the concept 'The Restoring Twenties” gives us a platform to communicate these actions throughout the decade – and to challenge our stakeholders to chart their own course towards a net-positive world.

The report-turned-action-plan was adopted internally and set the blueprint for action, communication and campaigns for the coming eight years.

The first Forest Actions saw UPM double the amount of deadwood in its forests to increase biodiversity and establishing a protection program for large birds of prey, with many new restorative actions in the pipeline.

“The Forest Action Programme and The Restoring 20s have a strong commitment from our top management and they have gathered significant interest amongst investors. UPM has been at the forefront to adopt a holistic, global view on the impact of forestry, and now we have a clear action plan for the years to come.”

upm_platform_01

The Forest Action Platform

Building a strategic communications platform to engage new audiences

 We turned the visionary purpose into a strategic communications platform to engage new audiences.

In order to communicate UPM’s purpose, We create a future beyond fossils, to new audiences, we had to identify key internal and external target groups and adjust the positioning accordingly. We needed to really bring the visionary purpose statement alive.

We decided to tap into the power of the visionary purpose and expand it to a communications platform. In close strategic collaboration with the client, we deconstructed the narrative into four strategic content streams under the main purpose. Each angle was rolled out for a detailed audience in specific strategic European markets with the streams designed to lead people back to the platform website, where the narrative was tied together.

The Beyond Fossils Communications Platform goes against industry conventions by using powerful, distinctive long-form storytelling to stir emotions. A series of four films was tailored to reach each of the key strategic audiences and to have a maximum impact on the target group.



<h3>We create</h3>
The We create part of the narrative narrative empowered UPM’s employees to build a common narrative in their own words.

<h3>The Choice</h3>
People are overwhelmed by the number of choices they face each day. This part of the narrative boiled all these choices into one that matters – fossil or or renewable, enabling sustainable choices.

<h3>Material world</h3>
We live in a material world and the way these materials are made is the key to sustainability. This part of the narrative made material transformation tangible and understandable, focusing on B2B decision makers looking for sustainable materials

<h3>The Goodbye Letter</h3>
The Goodbye Letter reimagined humanity’s need to get rid of a toxic relationship with fossils by communicating the narrative in the form of a personal goodbye letter to younger public audiences looking for sustainable alternatives

acf/gallery

Our message was seen and heard by the B2B decision makers with sustainable mindset in the UK and Germany, with a reach of 59% on Twitter and LinkedIn. The campaign set a company benchmark in engagement. With the new emotionally charged approach, the completion rate of the videos was much higher than before.

“With the new communications platform we have introduced emotional storytelling and a new visual approach that has resonated well both with our own employees and externally.”

upm_beyond_01

The Beyond Fossils Platform

Functional sonic identity based on all the emotions experienced before, during and after your journey.

Travelling can be a truly life-changing experience where emotions range from excitement to stress and amazement to frustration. Sound has a profound power to enhance positive emotions and effective for relaxation and stress management.

We created a 46 min long soundscape, from which different parts can be sliced and extracted for any purpose. The soundscape is built around the emotions. It is used to enhance the desired positive emotion in the listener in key moments during their journey.

<center><iframe style="border-radius:12px" src="https://open.spotify.com/embed/album/7GWHKil4hG1Iulhl7Yq62C?utm_source=generator" width="500" height="580" frameBorder="0" allowfullscreen="" allow="autoplay; clipboard-write; encrypted-media; fullscreen; picture-in-picture" loading="lazy"></iframe>

The sonic identity was launched with Finnair’s long-haul renewal in spring 2022 and it will be implemented in all Finnair touchpoints. Currently the sonic identity is being used in all marketing materials and is being rolled out to the whole Finnair fleet and digital services.

Finnair

finnair_sonic_identity_narrow-2

Finnair_Sonic_Identity_Narrow

journey_finnair_sonic_identity

Journey_Finnair_Sonic_Identity

Sonic Brand

Journey

Good food is a fundamental right of all Finns. By renewing the Pirkka Parhaat packaging,
we updated the brand to meet modern standards and brought quality back to the Finnish dining tables.

With Pirkka Parhaat, Kesko ensures that raw materials and good food is available to all Finns. The look of the product range was a bit old-fashioned and it did not represent the high quality of the products – the brand had to be refreshed.

We decided to communicate the high quality through a simple design. By changing the look clearly to black and white, we managed to create a visual distance to the traditional red Pirkka packaging. In the new look, alike in the Pirkka Parhaat products, the idea of high quality and easygoingness was now combined.

We implemented the creative idea to the basic elements of the look – we updated the logo, typography, composition and the visual scheme. The shape of the Pirkka logo gave an idea for the wavy line, which now appears on the packaging next to the informative label. To manage the whole, we introduced a flexible Design Systems tool that allows variation between different product groups, but keeps the whole entity recognizable.

The products were divided into basic and gourmet products. Most of the products belong to the basic line, where the dominant element is a black background and classic centralized typography. We allowed the use of different base color for gourmet products, as well as playing around with the idea of combining different graphic elements and photos.

Identity renewal became a success in retail. In the end, sales grew 17 x faster with this renewed identity.

Kesko

hero_pirkka_parhaat

pirkka_parhaat_products

Pirkka_Parhaat_Products

Pakkausdesign

Pakkaussuunnittelu

Pirkka Parhaat

Courage and certainty. Joy and pride. Worry and relief. The HUS brand imagery takes the viewer right to the heart of specialized healthcare: to the experience of leading healthcare and the emotions that arise from it.

The brand experience is being built at every encounter – through more than 27,000 employee experiences, and nearly 700,000 annual patient stories.

HUS is a place where life-changing moments are experienced, along with all the emotions associated with them. HUS is also a workplace where people are dedicated to their life's work. In boldly intimate brand images, emotions are reflected in a subtle yet impactful way, allowing the viewer to relate.

“Leading healthcare is at the core of our brand. It is mediated in the way we act, speak and are seen. It speaks about the ambitious attitude we have for our work. Leading healthcare also speaks about the significant role we play in the lives of our patients, in healthcare and in society as a whole. Our new brand imagery reflects this marvelously”

hus_brand_imagery-11

HUS_Brand_Imagery-11

hus_brand_imagery-12

HUS_Brand_Imagery-12

Brand Imagery

Brändikuvasto

Bringing care close to you with brand design

HK:n Pakkausuudistuksella luotiin ikoniselle suomalaiselle brändille uusi yhtenäinen, vahva ja selkeä ilme, joka kunnioitti HK:n historiaa modernilla tavalla.

HK on ikoninen suomalainen brändi jonka tuotevalikoima on erittäin suuri. Alabrändejä ja tuotemerkkejä on useita. Niiden hierarkia ja visuaalisuus olivat menettäneet aikojen saatossa johdonmukaisuutensa, valikoimassa oli eri aikakausien designeja ja kokonaisuudesta oli tullut sekava. HK tarvitsi tunnistettavan, eri pakkauskokoihin ja -muotoihin sovellettavissa olevan designin, jossa kaikki tuotteet ja alamerkit tukevat pääbrändiä ja päinvastoin.

Pakkausuudistuksen perimmäisenä tavoitteena oli saada selkeyttä ja näkyvyyttä hyllyyn. Valikoiman yhtenäistämiseksi ja suomalaiselle kuluttajalle tärkeiden asioiden korostamiseksi valitsimme pääväreiksi sinisen ja valkoisen, Suomen lipun värit, sekä viirimuodon, joka oli aikanaan osa HK-logoa. Mukaan saatiin jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain tuttua.

HK-logoa muokattiin vain vähän. Uusi, tummempi väri valittiin viestimään paremmin tuotteiden korkeaa laatua. Logon yhteyteen tuotiin viesti "Intohimona maku jo vuodesta 1913”.

Typografiaan valittiin voimakas ja kapea fontti, jotta tuotteen nimi saataisiin tuotua pakkaukseen mahdollisimman suurena ja selkeänä. Toissijaiset tiedot koottiin yhteen ilmeen selkeyttämiseksi. Ruokakuvamaailma yhtenäistettiin rehellisen herkulliseksi. Ei mitään hienostelua, mutta intohimolla tehtyä.

HK Leipäbaari-alabrändin tuotteet haluttiin erottaa peruslinjasta visuaalisesti. Artesaanilaadun viestimiseksi HK-logo esiintyy tässä linjassa yksivärisenä allekirjoittajana ja laadun takeena. Eläinkuvitukset ja tehostevärit lisättiin korostamaan varianttien ominaisuuksia.

HKScan

hk_leikkeleet2_fix_1920x1080px-1

HK_leikkeleet2_fix_1920x1080px 1

HK:n uusi sininen ilme

Lotto on Suomen epävirallinen kansallispeli. Se on kulttuuri-ilmiö, joka on vakiinnuttanut paikkansa maamme populaarikulttuurissa. Tehtävänämme oli palauttaa suomalaisten rakkaus tähän jo yli 50 vuotta iloa ja jännitystä tuoneeseen peliin.

Kaikki tuntevat Loton, olemmehan kuitenkin tunnetusti lottokansaa. Tehtävänämme oli muistuttaa suomalaisia, erityisesti 35-55 vuotiaita, Loton olemassaolosta.

On pelejä, ja sitten on Lotto. Siihen se kiteytyy. Lotto on arvontapeli, mutta on se vähän muutakin. Se on osa suomalaista kulttuuria ja kansallisidentitteetiä.

Klassinen kampanja, jossa kukaan ei sano mitään, kukaan ei pelaa mitään, eikä kukaan voita mitään. Jokainen mainos on silti ääriään myöten Lottoa.

Okei, sanoimme kyllä pari sanaa. Palautimme Lotolle siltä riistetyn asian, eli lottovoitto-sanan. Ei nimittäin ole lottovoitto syntyä Suomeen, vaan lottovoitto on se kun voittaa Lotossa.

Veikkaus

veikkaus_nostokuva

Veikkaus_Nostokuva

Lotto

World’s first sonic identity designed to create more trust in the world.

Music and sounds can create emotional connection, influencing how people experience the world. Abloy is dedicated to creating more trust in the world. That’s why we also wanted to define the sound of trust and through that create a trust-generating soundscape. Now we have discovered the audio building blocks of the sense of trust

According to music theory, sounds activate the parasympathetic nervous system and thereby play a significant role in evoking feelings. In particular, the musical key of A major induces joy, reciprocated love, satisfaction, optimism and trust.
Together with the rhythm and rememberable signature melody these sound elements form a humane and timeless sonic experience that feels positive and trustworthy

The sonic brand is built around the key of A major.

The bass rhythm is meant to calm down and make receptive.

The ABLOY Sound of Trust consists of a library of various sonic brand assets. These will be adapted across all brand touchpoints from marketing and communication to products and events. The collection contains a sound logo, music and themes, sounds for products and user interfaces, voice-overs as well as ambient sounds.

Abloy

abloy_sonic_listing_narrow

ABLOY_Sonic_Listing_Narrow

abloy_sonic_listing

ABLOY_Sonic_Listing

The Sound of Trust

We turned an entire island into an immersive brand experience for Visit Kotka-Hamina by declaring Ulko-Tammio the world’s first phone-free tourist island.

Tourism had now taken an additional dive due to the area’s proximity to Russia. To increase the appeal and popularity of the region as a travel destination, and especially that of its archipelago, we needed to come up with a creative idea using very limited resources.

Visit Kotka-Hamina wanted to gain the widest possible visibility through earned media. Our objective was to create a phenomenon that would trigger social debate, with main media messages relevant to current social issues and built upon the region’s strengths.

Both environmental and social sustainability are driving forces for Visit Kotka-Hamina, and the benefits to mental wellbeing of spending time in nature are a key topic of conversation for the brand.

The always-on online world has lured us in, and now it’s wearing us down. Its negative effects on our wellbeing have reached the travel industry, with the birth of Instagrammable destinations, swarms of influencers and screens blocking actual experiences. The only things recharging on these vacations are our phones.

We decided to tap into this universal experience and the rising trend of digital detoxing, offering a much-needed solution – while sparking conversation about the relationship between smart devices and leisure and tourism.

Our creative solution lay at the core of Kotka-Hamina. The peaceful, unspoiled nature and clean air of its archipelago are ideal for experiencing the mental benefits of nature.

In June 2023 we officially declared Ulko-Tammio a phone-free destination. We incorporated the concept into official signage, handed out screen covers during visiting and invited curated, credible influencers to Offline Island – armed only with Polaroid cameras and a limited amount of film.

At the same time, we targeted PR to global news, lifestyle and travel medias. National organizations Parks &amp; Wildlife Finland and the Finnish Institute for Health and Welfare spoke as ambassadors, and Finnish embassies around the world gave interviews on behalf of Offline Island, helping us put Visit Kotka-Hamina on the world map.

As for the brand experience – we let the unspoiled nature of Kotka-Hamina’s archipelago speak for itself.

And it worked – ferries to the island were sold out for summer 2023. Ulko-Tammio was selected as a Travel Destination of the Year 2023 by The Finnish Guild of Travel Journalists.

Results

acf/caseresults

Cursor Oy / Visit Kotka-Hamina

We turned an entire island into an immersive brand experience for Visit Kotka-Hamina by declaring Ulko-Tammio the world’s first phone free tourist island.

offline-island_cover_2

OFFLINE-ISLAND_cover_2

Mainostuotannot

Viestintäkampanja

Offline Island

Beloved and colourful Paulig City Coffees have been delighting coffee lovers for several years. The wanderlust spirited serie is constantly evolving and new cities and blends are brought to the market annually.

Paulig, one of Europe’s biggest family-owned coffee producers, wanted to create a new coffee brand that would renew coffee category and inspire consumers to explore new coffee flavours.

Our insight was that people are open to new experiences when they travel.

The impulse and inspiration came from legendary, dark French roast Café Parisien, which has been a part of Paulig’s coffee selection since 1958.
By choosing big cities as the main design idea, Paulig City Coffees enriches coffee moments inspiring coffee lovers on an adventurous journey into different coffee cultures, discover new coffee flavours and enjoy the world’s best coffee trends.

There was a need to differentiate the design from the conventions of the category, where packagings are quite dark.

SEK created a colourful packaging design concept that promotes different city-themed flavours of Paulig. An eye-catching and appealing packaging for consumers who are bold to taste new coffees and desire to go on a dream trip to world’s coffee cultures.

City coffee identity was a surprise on the shelves and shook up the category. The response from stores and consumers was overwhelmingly positive. Sales have gone swimmingly, both in Finland and the Baltic countries.

Paulig

paulig_kaupunkikahvit_05

Paulig_Kaupunkikahvit_05

Paulig City Coffees

The iconic Nordic airline Finnair has worked with SEK since 1935. One of the world’s oldest continuously operating airlines and the Finnish flag carrier Finnair strategically repositioned itself as a modern premium airline. Following the new brand direction Finnair wanted to refresh their brand identity.

Our design process was directed by Finnair’s design drivers, functionality, optimism and timeless quality. Transforming the iconic, but somewhat outdated, distant and neutral brand, we brought warmth, inclusiveness and modernness to the new identity. The future-proof Finnair brand excels in digital spaces and leaves a lasting impression from your first click all the way to your experience in the aircraft cabin.

We built Finnair’s brand identity based on a 9-element design system. At the heart of the design concept is a blue line that lives and transforms into typography, illustrations, icons, imagery, tonality and the soundscape.

A digitally optimised, functional typeface built on the idea of a journey. Rounded letter shapes and aerodynamic curves give Finnair Sans an uplifting sense of optimism. Our typography minimises friction.

Stunningly simple, modern and trustworthy, our Finnish soul is celebrated in the iconic blue and white colours of Finnair. This pair is complimented with a selection of distinctive colours inspired by the Nordic landscape.

Finnair iconography is clear and inclusive, from the first click all the way to the aircraft cabin. The icon visual language is based on the typeface Finnair Sans, following the typeface's fluid movement and shape.

Carefully stylised, functional and stunningly simple, the illustration strongly reflects Finnair’s brand character. Illustrations are formed using a forward-moving blue line while the color palette is kept minimal. Characters are designed to interact with relaxed expressions and smiling faces, looking friendly and polite.

The refreshed Finnair imagery uses light, space and optimism to capture the wonder of travel and our passion for sustainability. All art direction and photography reflects the brands optimistic, curious approach and sky high standards of quality.

finnair_identity_herokuva

Finnair_Identity_Herokuva

Brand identity

Finnair Brand Identity Refresh

Finnair ancillaries are travel extras that customers can choose to personalize their journeys. We developed a visual concept for presenting these items, overseeing the artistic direction of the photoshoot.

The visuals were designed to efficiently showcase distinctions among various items, such as diverse bag types and meal sets. The modern Nordic aesthetic is communicated through minimalistic photography: clutter-free blue studio set and thoughtfully composed scenes. Movement is at core in Finnair brand, and the images capture situations with a sense of being on the move.

Introducing a human element infused the images with warmth and relatability. Nevertheless, the central emphasis remains on the physical objects.

The objects were captured in a studio, simulating the impact of natural light. The deep blue setup provides a premium backdrop for presenting the objects.

finnair_ancillary_upgrade

Finnair_ancillary_upgrade

finnair_ancillary_seat_upgrade_category_-1

Finnair_Ancillary_seat_upgrade_category_ (1)

Tailor your journey

Fazerin Patukkajengi asteli estradeille ensikertaa vuonna 2019. Patukkajengissä jokainen patukkabrändi herää eloon omana hahmonaan. Kaikkiaan 12 erilaisen patukkahahmon poppoo on ilahduttanut suomalaisia vuosien mittaan korvamadoin, kesäbiisein ja joulukaanonilla.

Patukkajengi on antanut mahdollisuuden nostaa kaikkia tuotebrändejä yhdellä kertaa. Siten isoimmat tuotteet eivät ole jättäneet pienempiä varjoonsa. Vaikka patukat ovat esillä yhtenä jenginä, korostuu kunkin tuotteen oma maku, muoto, tyyli ja persoonallisuus. Siitä lähti ajatus tehdä patukoiden kanssa jotain aivan uutta ja merkityksellistä.

– Meillä on ihana, monimuotoinen Patukkajengi. Nyt oli sopiva aika ottaa patukkamaisesti kantaa tärkeään asiaan eli diversiteettiin. Lähestymistavalle lämmettiin myös meillä Fazerilla – olihan ajatus vahvasti kiinni yrityksen arvoissa ja tavoitteissa: Fazerilla tehdään aktiivisesti töitä monimuotoisuuden edistämiseksi, <strong>Annukka Storm</strong> Fazer Makeisilta valottaa ajatusta kampanjan taustalla.

SEKin tiimi suunnitteli ja ideoi lähestymistavaksi valloittavan Patuviisun, patukoiden oman viisukappaleen. Patukkajengi tunnetaan positiivisuudesta ja musiikista – ja mikä olisikaan luontevampi tapa kuin inspiroitua monimuotoisuutta juhlistavasta musiikkitapahtumasta, Euroviisuista.

– Aivan mieletön luova idea! Kaikki, joiden kanssa tätä tehtiin, olivat hurjan innostuneita ja ihastuneita. Patuviisu istui patukoille kuin nenä päähän. Niin ihana juttu! Halusimme toteuttaa kaiken patukkamaisen ihanasti ilon kautta. Se yllätti, miten upeasti idea kantoi alusta asti, Storm kuvailee.

Kaiken ytimessä oli viesti “Kaikissa on jotain hyvää”. Kappale suunniteltiin patukoiden ehdoilla Patukkajengille sopivalla tavalla. Sanoituksissa juhlistettiin erilaisuutta ja moninaisuutta. Patukat kannustivat jokaista olemaan oma itsensä ja näyttivät sen rohkeasti omalla esimerkillään musiikkivideolla. Patukkajengin viestiä syvensi viittomakielisen artistin Miguel Peltomaan tulkinta, jolla kappaleen saavutettavuus huomioitiin kampanjan teeman mukaisesti.

– Hienointa oli, että sai tehdä hauskaa kampanjaa erittäin arvokkaalla ja tärkeällä sanomalla. Tämän biisin merkitys oli paljon isompi kuin, että se olisi ollut mikä tahansa kampanja. Olimme todella tärkeän asian äärellä. Oli meille kunnia saada myös Miguel mukaan ja viittomakielinen teos osaksi kampanjaa, Storm iloitsee.




Patukoiden oma viisukappale julkaistiin huhtikuussa Euroviisujen alla. Viisuhuumassa haluttiin olla mukana juuri h-hetkellä viisujen ollessa suomalaisten puheissa ja pinnalla mediassa. Kukaan ei osannut etukäteen ennustaa, millainen Suomi-ilmiö kevään Euroviisuista tulisi.

– Oli niin hienoa olla mukana viisuhuuman kasvaessa uusiin mittoihin. Myös Patuviisun mainonnan huomioarvo oli erittäin hyvä ja kuului parhaimpien joukkoon. Mainoksen viesti meni läpi upeasti. Viesti oli niin selkeä ja helposti ymmärrettävä. Lisäksi kampanja lisäsi ihmisten kiinnostusta Fazer-patukoihin sekä ostohalua, Storm hehkuttaa.

– Euroviisujen lailla Patuviisun sanoma on yhdistänyt ihmisiä ja tuonut myös fazerilaisia yhteen, Storm kertoo.

Alusta alkaen kaikki kampanjassa mukana olleet sitoutuivat siihen koko sydämellään. Viisun lumous ja taika kannattelivat läpi pitkän projektin. Innostus levisi fazerilaisten keskuudessa niin, että lopulta mukana oli koko henkilöstö. Into kasvoi omaksi sisäiseksi viisutapahtumaksi ja järjestettiinpä viisujen aikaan myös patukanmittaisia taukoja.

– Näin isossa tuotannossa on aina monia käänteitä. Kaikki ratkaistiin kuitenkin aina mahtavasti. Erityisen mielenkiintoista oli suunnitella patukoille oma TikTok-kanava. Patukoilla on nyt uusi vahva ilmaisukanava. Odotan innolla, miten Patukkajengin tarina saa jatkoa, Storm päättää.

Deep Dive: Fazerin Patukkajengi juhlisti moninaisuutta omalla viisullaan

Grey Group announces a new member for its global leadership team. Gabriel Schmitt from FCB NY joins as Global Chief Creative Officer. SEK is a part of Grey that ranks among the world’s top advertising and marketing organizations.

As one of the most successful creative leaders of our times, Gabriel Schmitt is known as a creative partner who consistently delivers brand and business growth through creativity. Schmitt was recently recognized by Adweek50.

During Schmitt’s years at FCB NY, the ad agency earned Cannes’ NA Network of the Year awards for four years in a row. One of the numerous awarded campaigns was “Whopper Detour”, as he led the agency’s creative direction.

At Grey Group, the new Global CCO will be responsible for boosting a creative-led culture that delivers breakthrough performance and develops its reputation as a pioneer in the global advertising industry. Schmitt’s desire is to unify, inspire and support Grey’s global creative community across 50+ countries.
Grey’s Global CEO Laura Maness described Gabriel Schmitt as a brilliant creative mind combined with transformational business skills and a genuine instinct for partnership. “Under his stewardship I am confident Grey will enter its next golden era of creativity, innovation and impact,” said Maness.

After his appointment, the New York based Schmitt commented, “I am incredibly excited about the opportunity to lead this amazing group of people and I look forward to shaping an environment that allows us and our clients to do the best work of our careers.”

Laura Maness sees this is the beginning of a new era of creativity for Grey, our clients, and our industry. “I’ve been on the hunt for a world-class creative partner that shares my ambition, values, and desire to lead this iconic creative company that shapes culture and enriches people’s lives.”

Read more at <a href="http://grey.com">grey.com</a>

Grey Group appoints Gabriel Schmitt as Global CCO

Finnish Comms Awards alkaa jälleen. Tämä asiakkaan ja toimiston yhteistyön kilpailu nostaa esiin viestinnän vaikuttavuutta ja sen merkitystä asiakkaiden tavoitteiden saavuttamisessa. Vuoden 2023 kilpailun päätuomariksi on valittu SEKin viestintäliiketoiminnan johtaja <strong>Tiina Hosiokoski</strong>.

“Koen erityisen tärkeänä, että kilpailutöistä pystyttäisiin löytämään viestintätyöllä ja konsultoinnilla aikaansaatu muutos. Se ei välttämättä aina näy luvuissa, vaan se voi olla myös jotain vaikeammin mitattavaa. Näen tämän keskeisimpänä punaisena lankana tuomaristotyössä”, kommentoi Hosiokoski.

Kilpailun tuomaristoon kutsuttaan kokeneita viestinnän, median, tieteen ja johtamisen ammattilaisia, joiden avulla arvioidaan kilpailutöitä ja tunnistetaan alan parhaita käytäntöjä. Vuoden 2023 muu tuomaristo julkaistaan kuluvan vuoden elokuun lopussa.

Vuosi sitten FCA-kilpailuun tehtiin merkittäviä uudistuksia, joissa keskityttiin entistä vahvemmin viestinnän strategisen roolin esiintuomiseen.

”Olen kuullut uudistuksesta pelkkää hyvää. Päivitetty Finnish Comms Awards tuo nyt esiin sitä työtä, mitä me viestintäkonsultit arjessamme teemme. Viestintäkilpailusta tuli viestintäkilpailu”, Hosiokoski sanoo

Ilmoittautuminen kilpailuun on avoinna ja töiden palautusaika päättyy 8.9.2023. Vuoden 2023 voittajat palkitaan Finnish Comms Awards -gaalassa 9.11.2023 Helsingissä.

Kilpailun järjestää Marketing Finland.

Lisätietoja kilpailusta <a href="http://www.finnishcommsawards.fi/">www.finnishcommsawards.fi</a>.

Tiina Hosiokoski Finnish Comms Awardsin päätuomariksi

Diakonia-ammattikorkeakoulun Romako-hankkeeseen haluttiin syksyllä 2022 luoda kampanja, jolla edistetään muutosta kohti yhdenvertaisempaa työelämää Suomessa. On valitettava tosiasia, että romanit kohtaavat edelleen ennakkoluuloja ja syrjintää työelämässä. Ilmiö on olemassa siitä huolimatta, että romanien koulutustaso ja ammatillinen osaaminen ovat kasvaneet valtavasti viime vuosien aikana. Tavoitteena oli tuoda romanien potentiaalia työvoimana sekä edesauttaa työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua.

– Olimme aikaisemmin perustaneet työnantajapoolin. Kampanjalla keräsimme tähän hakupalveluun työnantajia, jotka ovat valmiita palkkaamaan romaneja yritykseensä. Halusimme saada hakupalvelulle näkyvyyttä samalla, kun kasvatamme tietoisuutta aiheesta, kertaa Diakin projektijohtaja <strong>Katri Perho</strong>.

– Ajatus kampanjasta syntyi meillä sisäisesti, koska romaniopiskelijat olivat turhautuneita sekä harjoittelupaikkojen löytämiseen että työnsaannin vaikeuteen. Syksyllä otimme kumppaniksemme SEKin, jonka kanssa lähdimme kehittämään kampanjaideaa eteenpäin, Perho jatkaa.

</div>

Taloustutkimuksella teetettiin tutkimus, jolla selvitettiin työnantajien asenteita romaneja kohtaan. Perho ja Romakon asiantuntija <strong>Tamara Åkerlund</strong> kertovat, että tutkimuksen hätkähdyttävät tulokset herättivät julkista keskustelua ja toivat esiin juuri niitä epäkohtia, johon haluttiin tarttua.

– Kampanjan saamasta palautteesta on tullut ilmi yllättyneisyys siitä, että 5 % yrityksistä ei edelleenkään palkkaisi romanitaustaista henkilöä töihin, Perho kertoo.

Tutkimuksen julkistusta täydennettiin luovalla kampanjalla, jonka perusidea oli palauttaa romanien saamia hylkäyskirjeitä työnantajayrityksiin ja kertoa samalla Romakon työnantajapoolista.

– Halusimme tempauksen avulla kutsua työnantajia mukaan työnantajapooliin, mikä toisi konkretiaa yhdenvertaisuuden edistämiseen. Saimme mukaan useampia romaninuoria keräämään hylkäyskirjeitä, joita lopulta lähetettiin lähes 300 kappaletta, Perho kertoo.

SEK saa kiitosta avoimuudesta sekä vilpittömästä tahdosta olla mukana tekemässä hyvää.

– Koko tiimi oli mukana alusta asti sydämellään. Meidät haluttiin pitää suunnittelussa vahvasti mukana ja kampanja haluttiin tehdä oikeista syistä, Åkerlund kertaa.