Mistä nyt puhutaan? Uuden vuosikymmenen tärkeimmät trendit ja ilmiöt

Pari kuukautta on jo ehtinyt vierähtää uudella vuosikymmenellä. Mutta mitä ilmiöitä ja trendejä tällä hetkellä siintää horisontissa? Tässä SEKin viestinnän, luovan työn ja designin asiantuntijoiden ennustukset, olkaa hyvä!

Janne Saarinen, asiakkuusjohtaja ja hyvästä elämästä nauttiva festarikävijä

”Markkinoinnin ja viestinnän rohkeat kokeilut ja niistä rakentuvat viestinnälliset ulostulot ovat vahvasti tätä päivää. Jos brändit haluavat olla todellisia edelläkävijöitä ja ajatusjohtajia, täytyy niiden uskaltaa tehdä rohkeita kokeiluja, jotka tuottavat kiinnostavaa keskustelua. Organisaatioiden ja toimijoiden pitää ylipäänsä altistaa itsensä enemmän keskustelulle – kriittisiltäkin tahoilta tulevasta palautteesta voi syntyä hedelmällistä ja kiinnostavaa yhteistyötä. 2020-luvun todellisia voittajia ovatkin haastajabrändit, jotka onnistuvat toimimaan omalla sektorillaan jollakin odottamattomalla tavalla, eivätkä puhu asioista ja tee asioita sillä tavalla kuin niiltä odotetaan.”

Roope Huotari, Digital Communications Specialist ja YouTuben ruokavideoiden suurkuluttaja

”Yhteyttä sosiaalisen median ja mielenterveysongelmien välillä on pohdittu pitkään, ja viime aikoina syy-seuraussuhde on käynyt entistä selvemmäksi. Uudet tutkimukset osoittavat sosiaalisen median käytön lisäävän masentuneisuuden ja yksinäisyyden tunteita sekä heikentävän some-aktiivien itsetuntoa. Monet yritykset ovat viime aikoina ansioituneet mielenterveyden ja vastuullisen sosiaalisen median käytön äänitorvina. Mieli ry:n kanssa toteutetussa Aidosti minä -kampanjassaan teleoperaattori Elisa muistuttaa, ettei kaikki ole sitä, miltä somessa näyttää.

Hieman yllättäen myös someyhtiöt ovat hypänneet mielenterveyden kelkkaan: esimerkiksi nuorten suosima Instagram testaa parhaillaan tykkäysten piilottamista alustallaan. Ennustan, että 2020-luvulle siirryttäessä valokeila kääntyy entistä enemmän somen varjopuoliin, eivätkä yritykset voi tältä myräkältä välttyä. Toivon, että 2020-luvun some on entistä vastuullisempi ja läpinäkyvämpi – parempi paikka meille kaikille.”

Jenni Komulainen, Designer ja parantumaton svedofiili & Timo Bontenbal, Designer, Motion designer 📹 and a creative coder 👨‍💻

”Tulevia trendejä ajatellessa ensimmäisenä mieleen tulee liike. Liikkuvan kuvan on kuljettava mukana suunnittelussa heti alusta lähtien – sen on toisin sanoen oltava osa brändi-identiteetin DNA:ta. Liikkeeseen ja liikkuvaan kuvaan liittyvät myös olennaisesti tulevien vuosien suuret trendit, kuten datan visualisointi, interaktiiviset työkalut ja generatiivinen suunnittelu, jossa liike voidaan generoida johonkin tiettyyn hetkeen. Brändin ilmeen mukaiset värisävyt voidaan ohjelmoida muuttumaan esimerkiksi vuorokaudenajan mukaan digitaalisessa ympäristössä.”

Tiina Hosiokoski, Head of Communication ja intohimoinen sisustaja

”Jotta organisaatio menestyy, sen ytimen pitää olla merkityksellinen – ja tietenkin totta. Brändi kuvastaa tätä ydintä. Yritysbrändi ei ole ilme tai tuote, vaan se kumpuaa organisaatiosta ja sen tekemisestä. Brändi kasvaa sisältä päin. Silti se vaatii työstöä: brändin ydin pitää luoda ja sanoittaa, ja se pitää viedä kulttuuriin, viesteihin, designiin ja jokaiseen asiakaskohtaamiseen. Työstövaiheessa kannattaa osallistaa henkilökuntaa ja sidosryhmiä mahdollisimman paljon. Osallistaminen on ollut jo pitkään puheissa ja osin käytännössäkin, mutta uskon, että nyt siitä alkaa tulla normaali käytäntö. Kun brändi on yhteinen, yhdessä muotoiltu, lopputulos tuntuu jo valmiiksi tutulta. Näin kulttuuriin vieminen tapahtuu osittain jo prosessin aikana.”

Matti Pentikäinen, Creative Director, parantumaton optimisti ja toisinajattelija

”Samaan aikaan kun markkinoinnin maailma vielä vienosti opettelee ihmiskeskeisen designin perusteita—asiakastarpeeseen ja asiakkaalle oikeasti arvoa tuottavien asioiden luomista—maailma liikkuu jo kohisten eteenpäin. Tulevaisuus tarvitsee entistä kokonaisvaltaisempaa otetta, ja paine tietoisesti paremmille valinnoille korostuu. Maailma huutaa sitä, ja ihmisetkin pikkuhiljaa heräilevät. Eksponentiaalisesti kehittyvät palvelut, brändien palvelullisuus ja kokemuksen nouseminen bisneksen keskipisteeseen ja etenkin ilmastokriisin vihdoinkin mukanaan tuoma kollektiivinen tuska kohti järkevämpiä valintoja luo painetta nimenomaan meidän työmme laadulle suunnittelijoina. Brändien, ja brändejä auttavien suunnittelijoiden, pitää olla entistä viisaampia, systemaattisempia ja vastuuntuntoisempia. Eli ei vain suunnitella maksimoidakseen tehokkuutta, vaan luoda ihmisille tulevaisuuden tavat kokea kuuluvansa maailmaan. Parempia kokemuksia. Joten: CX, BrandX, UX, WeX,… Just don’t fuck with my X.”

Sanna Puutonen, viestintäkonsultti, jonka soittolistalle jytisee dancehall myös tulevalla vuosikymmenellä

”Vastuullisuus muuttuu kannanotoiksi. Oli kyse sitten ympäristöstä, tasa-arvosta tai mistä tahansa, yritysten on viimeistään nyt kerrottava, missä ne seisovat. Pelkkä puhe ei riitä: organisaatioilta ja brändeiltä odotetaan rajujakin kannanottoja sen puolesta, minkä puolesta ne seisovat.

Vahva strategia erottaa jyvät akanoista. Kaikilla on kiire, myös vuonna 2020. Erottuvaa ja vaikuttavaa viestintää onnistuvat tekemään ne, joilla on paitsi ketteryyttä, myös pohja, jolta ponnistaa. Kun viestinnän strategia, tavoitteet ja kokonaissuunnitelma ovat kirkkaana koko tiimin mielissä, on muuttuviin tilanteisiin helpompaa reagoida. Myös hetkestä kumpuavat luovat teot johtavat parempiin tuloksiin, kun niiden tukena on vahva strategia.”