Empatia – suunnittelijan tunnelihakset

Empatia – suunnittelijan tunnelihakset

Meillä kaikilla on empaattisia kykyjä, mutta erityisesti luovat suunnittelijat tarvitsevat empaattisia lahjojaan jokapäiväisessä työssään. Useimmiten teemme mainontaa ihmisille, joiden arvot ja kiinnostuksenkohteet poikkeavat omistamme. Silloin on kyettävä potkaisemaan omat mokkasiininsa sivuun ja sonnustautumaan jonkun toisen jalkineisiin. Tässä ajassa, jossa sisältöjä tehtaillaan enemmän kuin koskaan, voi iskeä vauhtisokeus ja unohtua se tosiasia, että olemme tekemässä viestiä jollekulle toiselle ihmiselle.

Empatia ei ole tunteellisuutta vaan tunnistamista

Muotoilemme viestejä kuvallisesti, sanallisesti, äänellisesti ja kokemuksellisesti. Kiteytämme, hurmaamme ja luomme tunnelmia. Kaikkea tätä teemme vaikuttaaksemme toiseen ihmiseen. (Pelkästään se, että korvaa sanan kuluttaja tai kohderyhmän edustaja sanalla ihminen, tekee ajattelusta empaattisempaa.) Samalla tiedämme, että ihminen analysoi kaikesta vastaanottamastaan tiedosta tietoisesti alle 0,01 prosenttia, ja että hän kiinnostuu asiasta vain, jos sillä on hänelle tunnetasolla merkitystä.

Haaste luoda yhteyttä ihmisen ja brändin välille vaatii tunteiden tunnistamista ja niiden ymmärtämistä –siksi empatiakyky on niin tärkeä. Meillä kaikilla on sellainen, se kuuluu ihmisyyteen. Empatia on kuitenkin eri asia kuin sympatia tai tunteellisuus.

Empatia määritellään kyvyksi jakaa ja ymmärtää toisten tunteita ja tarpeita ikään kuin ne olisivat omiamme. Kyse ei ole mielikuvituksen käytöstä, jossa tarkastellaan toisen osapuolen kokemusta ja kuvitellaan itsemme kokijaksi. Tällöin sekoitamme omat tunteemme soppaan. Ennemminkin kyse on myötätunnosta. Empatia pitää sisällään ajatuksen kunnioituksesta toista kohtaan. Tässä on koko jutun pihvi. Millä asenteella ajattelemme viestin vastaanottajaa? Katsommeko häntä ylhäältä päin, huvittuneesti, analysoiden järkiperäisesti, romantisoiden, sympatisoiden, vai kunnioittaen ja myötätuntoisesti? Hän ei ehkä elä samanlaista elämää kuin me itse, mutta silti me kaikki koemme samoja tunteita.

Hän välittää, kun mekin välitämme

Yleinen käsitys on, että luovaa työtä tekevät ovat herkempiä kuin muut. Puhutaan näkymättömistä antenneista, sielun silmistä, intuitiosta ja tunneälystä. Suunnittelijat ovatkin hyviä empaatteja itse sitä ajattelematta. Kun luovassa prosessissa voi tuntea välittävänsä ihmisestä, jolle viestiä suunnittelee, jota kohtaan tuntee myötätuntoa ja jonka ongelmiin kykenee eläytymään, saattaa tietää täsmälleen oikean tavan puhutella, palvella, auttaa ja vaikuttaa häneen. Empatia on mahtava voima.

Välillä tuntuu, että koko läntinen maailma kärsii empatian puutteesta. Kykenemättömyys siirtyä itsemme ulkopuolelle ja myötäelää muiden kokemuksia synnyttää vihamielisiä asenteita, ennakkoluuloja ja itsekkyyttä – sekä tietysti teflonpintaista markkinointiviestintää. Mutta empaattinen ajattelu palkitsee kaikissa pienimmissäkin brändikohtaamisissa. Juuri tätä kirjoittaessani ovelleni tuotiin nettikaupan paketti jonka päällä luki iloisesti ” So happy I´m home” ja palautuslomake oli otsikoitu isosti ”We understand.”

Ritva on työskennellyt yli kolmekymmentä vuotta mainonnan suunnittelijana ja Art Directorina monien suomalaisten brändien parissa ja monenlaisissa luovissa yhteisöissä sekä ollut mukana menestyksissä ja tappioissa. Matkallaan hän on oppinut empaattisen asenteen arvon.

Saattaisit pitää myös näistä