Markkinoinnin teorioita ei kannata jättää omaan akateemiseen arvoonsa vaan ottaa ne osaksi arjen työtä. Vuosikymmenien tutkimustyö on luonut ajattelun tueksi viitekehyksiä, jotka vähentävät epävarmuutta ja pakottavat ajattelemaan myös niitä asioita, jotka liian helposti jäisivät käsittelemättä.

 

Hyvä teoria kehittää niin tekemistä, kuin tekijäänsä.

Viime aikoina on tullut pohdittua omaa ajattelua ja sen parantamista. En löydä juurikaan arvoa kevyestä self-help kirjallisuudesta, ja toisaalta amerikkalainen popularisoitu tiedekirjallisuus jää usein liian ohueksi. Arvostan sitä, kun löydän jotain mikä ohjaa ajattelua ja haastaa etsimään vastauksia uudella tavalla.

Mikään kirja tai teoria ei kuitenkaan voi tarjota copy-paste -ratkaisuja tai jos niin tekisi, olisivat ratkaisut vanhentuneita sillä hetkellä, kun kirja saapuu kauppoihin. Menestys markkinoinnissa vaatii uuden luomista, joka puolestaan onnistuu parhaiten omaa ajattelua fiksusti ravistelemalla ja maailmaa eri kanteilta tutkimalla.

Hyvä teoria pakottaa ulos comfort zonelta vaatimalla vastauksia niihinkin kysymyksiin, joita ei itse haluaisi kysyä.

 

Mihin kaikkeen markkinoinnilla pitäisi olla vastaus?

Mihin kaikkiin asioihin markkinoinnin tulee ottaa kantaa, jotta sitä voitaisiin luonnehtia kokonaisvaltaiseksi? Tätä pohtiessani löysin itseni ihastelemasta ehkä kaikkein klassisinta teoriaa; E. Jerome McCarthyn 4P’s markkinointimixiä, ja sen laajennusta 7P:ksi.

Mikäli 4P ja/tai 7P on jäänyt unholaan, löydät kertauksen täältä. Koska uudempi 7P (jota on kuitenkin testattu ja haastettu jo vuodesta 1981) sopii paremmin tämä päivän markkinointiin, pureudutaan siihen hieman pintaa syvemmin. Lyhyesti sanottuna 7P vaatii markkinoijaa ottamaan huomioon seuraavat asiat: tuote, hinta, jakelu, viestintä/promootio, prosessi, ihmiset ja fyysinen todiste. Siis 1. Product, 2. Price, 3. Place, 4. Promotion, 5. Process, 6. People ja 7. Physical Evidence.

Tässä kohtaa usein kuulee teorioita vähemmän arvostavien tai kärsimättömien helpoimman vastalauseen; mitä sitten? Kyllähän minä nämä tiedän.

Niin varmasti tiedätkin, mutta tietävätkö kollegasi? Tietääkö tiimisi? Tietävätkö kaikki vastaukset jokaiseen kohtaan? Mitä työkaluja tai yhteistyökumppaneita sinulla on näiden selvittämiseksi ja parantamiseksi? Tietävätkö kaikki miksi nämä pitää tietää?

Mikäli johonkin kohtaan ei löydy vastausta tai siihen liittyviä päätöksiä tehdään markkinoinnin ulottumattomissa, voidaan todeta markkinoinnin olevan alihyödynnettyä. Paras markkinointi tuo kuluttajan kulmahuoneeseen, eikä keskity esimerkiksi pelkkään kohtaan 4.  Fiksu organisaatio varmistaa, että markkinointiin sijoitetusta rahasta saadaan kaikki irti, ja osaa vaatia markkinoinnilta vastauksia vähintään 7P:n kohtiin. Meidän markkinoinnin toimijoiden pitää olla valmiita vastaamaan, kun kysytään.

 

Kun asioita on selvitetty ja ollaan valmiita tekemään päätöksiä, kannattaa nekin muodostaa yhteisestä lähtökohdasta.

Tässä kohtaa kuvaan astuu markkinoinnin päätöksenteon ehkä tärkein työkalu: brändi. Jokaista P:tä vastaavaa päätöstä kannattaa lähteä tekemään kysymällä sopiiko tämä brändilleni ja sen tavoitteille? Brändi ei ole vain lopputulema vaan myös markkinoinnin strategian – siis markkinoinnin pitkän aikavälin päätöksen teon suunnan – tärkein ohjenuora. Yksikään päätös ei saisi olla sen kanssa ristiriidassa, mikäli halutaan luoda arvoa pitkällä aikavälillä.

Teoriat eivät yleensä suoraan vastaa kysymyksiin, vaan avaavat maailmoja ja antavat isoille kokonaisuuksille yhteisen lähtökohdan. Käytännön työssä näin hyödynnettynä ne helpottavat arkea, tuovat pitkäjänteisyyttä ja saavat meidät perehtymään aiheisiin pintaa syvemmälle. Vaikeimpia kysymyksiä kannattaa kysyä paitsi sisäisesti, myös pyytää yhteistyökumppanit mukaan niiden pohtimiseen.

 

Onko sinulla joku suosikkiteoria markkinoinnin saralta? Jaa se kanssani, olisi kivaa keskustella! Parhaiten saat minut kiinni sähköpostilla .

P.S. Miksi 7P eikä esimerkiksi asiakaskeskeisempi 4C? Teorian valinta ei ole joko tai -päätös. Voimme käyttää useita viitekehyksiä samanaikaisesti. Teorian tärkein tehtävä arkimaailmassa on kuitenkin mahdollistaa hedelmällinen keskustelu samasta lähtökohdasta.

7P on siksi mieluiseni teoria tähän, koska se puhuu kieltä, jonka johto, tuotekehitys ja esimerkiksi myynti tuntevat. Se on laajasti koulutettu ja monella on siitä kokemusta. 4C on erittäin hyvä malli, jota kannattaa myös käyttää. Se kuitenkin yleensä vaatii kouluttamista sekä yhteisen osaamisen rakentamista. Käyttöön ottaminen saattaa siis olla työlästä. Valitse siis huolella se teoria, joka sopii sinun organisaatiosi tarpeisiin.


Axel on tiedon moniottelija, joka rakastaa havainnoida maailmaa monelta kantilta. Erilaisten tietolähteiden yhdistäminen kiinnostaviksi kokonaisuuksia ja niiden avulla uudenlaisen toiminnan rakentaminen sytyttää Axelin. Erilaisten kokemuksien etsiminen on vienyt (ja tulee varmasti myös viemään) Axelin erilaisten alojen pariin, ympäri maailmaa. Tarinat eivät tältä mieheltä heti lopu ja niitä ryyditetään pysähtymällä hetkellisesti miettimään kaiken merkitystä terveellisen kriittisyyden avittamana.