Käykö faktalle propagandat?

Olen aina haaveillut, että käyntikortissani lukisi tittelin kohdalla propagandisti. Se on juureva ja perusrehellinen titteli markkinointiviestinnän plannerille.

Me ihmiset pyrimme koko ajan vaikuttamaan toisiimme. Kaikki, mitä tuuteista tulee, on mielipidevaikuttamista eli propagandaa muodossa tai toisessa. Sitä vain kutsutaan nykyään populaarikulttuuriksi, mainonnaksi, markkinoinniksi, viestinnäksi, markkinointiviestinnäksi, vaikuttamiseksi, motivaatiomuotoiluksi ja ties miksi.

 

Miten propagandan brändi meni kuralle

Propagandan tarina alkoi kohtuullisen kirkasotsaisesti. Se oli puheenaiheiden luomista, merkitysten uudistamista ja kohderyhmien motivointia. Nykyisen näemme tätä niin paljon päivittäin, ettemme tunnista sitä tai reagoi siihen mitenkään.

Alkuun propagandaa harjoittivat mielipidevaikuttajat: maailmanaika oli antiikki, ja mielipidevaikuttajia eli ikään kuin nykyajan tubettajia olivat faaraot, Aleksanteri Suuri ja Julius Caesar. He rakennuttivat pyramideja ja leimasivat rahaa kertoakseen kansalle millä johtoajatuksella mennään.

Sitten kuvioihin tuli katolinen kirkko: Paavi Gregorius XV otti pakanat tähtäimeen ja perusti Congregatio de Propaganda Fide -järjestön ainoan oikean uskon levittämiseksi ei-katolisten pagandojen hyväksi. Tietäähän sen, miten siinä käy kun järjestön perustaa sama taho, joka keksi ristiretket, jesuiitat ja noitaroviot.

Ensimmäisen maailmansodan kohdalla oltiinkin jo siinä pisteessä, että propagandaksi ymmärrettiin posketon liioittelu ja tahallinen valehtelu. Vaikka suuri yleisö piti juttuja omien kaatuneiden keittämisestä saippuaksi jo aika mauttomina ja yliampuvina, mitään ei opittu. Natsit nousivat valtaan ja pysyivät siinä aikansa propagandan keinoin.

Nyt Trumpin twiitit ovat viimeistelleet tuhon.

 

Minne menet, fakta? Propagandan tietä?

Tänä päivänä propagandaparka on mielipidevaikuttamisen sijaan synonyymi pahantahtoiselle harhaanjohtamiselle.

Eikä tässä vielä alkuunkaan kaikki. Tosiasiat ovat luiskahtamassa samaan ränniin: tieto ja tunne on laitettu samalle viivalle somessa ja faktat korvattu vaihtoehtoisilla faktoilla Valkoisessa talossa. Me kaikki sukankuluttajat törmäämme valeuutisiin. Lajin laadukkaimmat tuotteet näyttävät ihan uutisilta ja kulttuurituotteilta, arjen peruskauralta.

Suomen tarinankertojien kärkijoukkoon kuuluva Maikkarin uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila nosti Digitalistissa pöydälle myös tarinallisuuden haasteen: Vaikka faktat ovat totta, narratiivilla voidaan johtaa harhaan. Esimerkiksi Ylegaten aikaan, kun yleisradioyhtiö uutisoi rivakasti itsestään, faktat olivat taatusti oikein, mutta narratiiveissa syntyi monenlaisia totuuksia.

Että mitäs nyt sitten. Ylä-Anttilalla on fiksu, joskaan ei järin uusi ja omaperäinen ajatus toimintamalliksi: median pitää tehdä oma etiikkansa tiettäväksi. Aivan oikein, vaan ei riitä. Avoimuus, luottamus ja karu rehellisyys ovat kyllä hyvät propaganda-aseet propagandaa vastaan, mutta kaikki lähtee meistä propagandan kohteista. Meidän on nostettava rimaamme ja muistettava kysyä: Mistä tiedät? Kuka tuosta hyötyy? Miksi tuo on totta ja sen vastakohta ei ole?

 

Maria on planneritiimin tuorein, viestintätaustainen vahvistus. Hän rakastaa rauhanajan sotasuunnitelmia, päivänokosia ja neljää kissaansa. Hän vihaa kylmänkosteutta ja pyrkii varautumaan siihen tilanteeseen, että taivas yrittää pudota niskaan.

Blog

Markkinoija! Kenen loikkia loikit? Minne ja miksi?

Mainontapäivä 2017:n avainteema oli tunneperäisen vaikuttamisen ja arvopohjaisuuden kytkeminen markkinointiin. Tunne ja arvot ylittävät huomiokynnyksemme ja saavan meidät jopa liikuttumaan brändien voimakkaasta kannanotosta. Tunteiden ja arvojen voimin vaikutamme kaikilla Maslow’n tarvehierarkian eri tasoilla.

Nykyisen tunne- ja arvovetoisuuden voi nähdä aikamoisen kiinnostavana tuulahduksena propagandan ja Mad Men -aikojen ytimistä. Propagandistin ja markkinoijan merkittävin ero on ehkä siinä, mihin saakka viestijä on valmis venyttämään tekniikka- ja tarinavalikoimaansa. Kärjistetymmin: propaganda jatkaa iloisesti siitä mihin markkinointi on juuri lopettanut. Äärimmäisessä tilanteessa totuus on juuri se, mikä kärsii ensimmäisenä.

 

Vastamainonnallako barrikadeille?

Vastamainonnan keinoja on esitetty vuosikymmeniä osana brändien voiman vastustamista. Näimme nyt lokakuussa Suomen mittapuussa jotain ainutlaatuista: saksalainen energiayhtiö antimainosti itse itseään suomalaista energiayhtiö Fortumia vastaan.

Uniper kertoi vastamainoksissaan, että he liputtavat kaasun ja hiilivoiman puolesta, kun taas suomalainen Fortum liputtaa puhdasta energiantuotantoa ja ympäristötietoisuutta. Mitä tästä voi päätellä? Tarjoiltiinko meille propagandaa, nerokasta vaikuttamista vai keisarin uusien vaatteiden paljastamista?

Ainakin sen voi päätellä, että pitkään rakennettu suomalaisen valtionyhtiön brändi- ja kasvutarina on nyt haastettu vastatarinalla.

 

Mikä neuvoksi? 

Jos yritys tai instituutio aikoo rehellisesti ja luotettavasti osallistua markkinoilla käytäviin keskusteluihin, on kyettävä kiteyttämään entistäkin paremmin ne arvot, joiden puolesta brändi ja oma organisaatio ovat partiolaisen tavoin aina valmiita toimimaan. Samalla on löydettävä myös ne teemat, joissa ei olla mukana ja joista pysytään vastakin loitolla. 

Teemme SEKissä päivittäin pitkäjänteistä työtä suomalaisten brändien puolesta. Vuoden 2017 Suomen TOP-10 brändeistä viisi oli asiakkaitamme. Uskomme pitkään yhteistyöhön ja kestävän ihmisvaikuttamisen voimaan digivedenpaisumuksenkin keskellä. Olemme merkityksen kasvattamisen puolella spämmiä vastaan. 

Blog

Työharjoittelu sytytti kipinän graafiseen suunnitteluun

Tullessani työelämään tutustumiseen markkinointiviestintätoimisto SEKiin, minulla ei ollut suurempia odotuksia. Olin ymmärtänyt vain, että täällä tehdään mainoksia lehtiin ja mainostauluihin. Luulin myös nimestä toimisto, että kaikki istuisivat omissa kopperoissa ja tekisivät hulluna töitä ja tulisivat täsmällisesti töihin. Koulussakin muistuteltiin, että ole ajoissa töissä, varsinkin ensimmäisenä päivänä, jotta tulee hyvä ensivaikutelma. Minun tuurillani tietenkin ensimmäisenä päivänä oli hirveät liikenneruuhkat ja myöhästyin!

Toimistossa oikeasti olikin hyvin rauhallinen ja rento tunnelma. Ensimmäisenä päivänäni kaikki tulivat moikkaamaan ja kysymään kuulumisia. Itselleni tuli heti tervetullut olo. Työtehtäväni eivät olleet liian haastavia ja usein kivoja. Sain tehdä myös mainonnan suunnittelijoiden töitä, vaikka olin pääasiassa viestintätiimissä harjoittelussa. Suunnittelu ja luova ajattelu on muutenkin ollut isossa osassa elämässäni, joten nautin sen tyyppisistä tehtävistä hyvin paljon. Sain esimerkiksi osallistua visuaaliseen suunnitteluun suurelle firmalle. Palavereita kahden viikon ajan oli monia ja kaikista minulla on sama mielipide: pitkät palaverit ei ole minun juttuni.

 

Minun loppufiilikseni SEKistä ovat tosi hyvät, tällä hetkellä tuntuu siltä, että voisin jäädä tänne enkä palata ollenkaan kouluun. Työharjoittelukokemus sai minut lopullisesti päättämään, että haluan luovalle alalle –  ehkä esimerkiksi mainostoimistoon. Kokemukseni suunnittelijoiden parissa sai minut vakavasti miettimään graafista suunnittelua ammatiksi, tai jotain vastaavaa, kunhan saa käyttää mielikuvitusta.

 

Sofia Dikert on 15-vuotias työharjoittelija Järvenperän koulusta, joka rakastaa kuunnella musiikkia ja toivoo pääsevänsä lukioon yläkoulun jälkeen. 

Blog

Tarinan kertojista tarinan tekijöiksi – numerokielelläkin

Tunnustan heti alkuun: pidin matikan läksyistä, mad men – math men -jaolla päädyin Kauppakorkeassa laskentatoimen ja menetelmätieteiden kursseille. Investointisuunnitelmissa luvutkin kiinnostavat paljon. Olen aina pitänyt numeroista. Ne on helppo muistaa, ne käyttäytyvät ihanan loogisesti, puhuvat selvää kieltä ja näyttävät suuntaa. Olen siis numeroihminen. Eniten minua kuitenkin kiehtovat tarinat numeroiden takana; mitä niillä saadaan aikaan ja miten 1+1=3 -temppu tehdään.

”Markkinointijohtajien talousosaaminen on heikkoa läpi Pohjoismaiden” – näin uutisoi Mainostajien Liitto Deloitten kanssa toteuttamansa Chief Marketing Officer -tutkimuksen tuloksia. Samassa tutkimuksessa todetaan markkinointijohdon roolin muuttuvan entistä laajemmaksi ja strategisemmaksi (tutkimus ladattavissa Deloitten sivustolta). Samaa ennustavat kaikki muutkin markkinointijohtajan roolia visioivat, esimerkkinä vaikkapa HBRn tuore artikkeli. Asiakaskokemus, verkkokauppa, kasvu, digitaalinen transformaatio – markkinointijohtajilla on isot saappaat täytettävänä.

Dataohjautuvassa, teknologiaa hyödyntävässä maailmassa on vaikea menestyä, jos ei ole kiinnostusta numeroihin ja tekkiin. Markkinointijohtajien uusi rooli vaatii osaamisen kehittämistä erityisesti data- eli numero- ja teknologiamaailmaan. Liiketoimintavastuuta on vaikea kantaa, jos ei ole sinut tulos- ja investointilaskelmien kanssa. Tässä hetkessä on helppo todeta, että numeroiden on pyörittävä ja niitä on vähintäänkin siedettävä. Ilman teknologiaa ei kukaan edes halua elää. Helpommalla pääsee ”if you can’t beat them, join them” -asenteella. Kivempaa on nauttia uuden oppimisesta.

Talouden ja tietohallinnon äidinkieli on numerot. Molemmissa toiminnoissa on jo aikaa sitten aloitettu näkökulman ja osaamisen laajentaminen vahvasti liiketoimintaan. Business control ja business ICT ymmärtävät liiketoimintaa, tuottavat lisäarvoa ja ovat monessa paikassa jo arkea. Talous- ja tietohallintojohto kantavat kortensa johtoryhmien keskusteluihin ja päätöksentekoon, valitsevat painopisteensä ja perustelevat investointinsa liiketoiminnan tavoitteilla. Hyvä esimerkki tästä on tuoreeltaan valitun Vuoden Talousjohtaja tunnustuksen saaneen Fazerin talousjohtajan luonnehdinta ”Grönroos on laaja-alainen talousjohtaja, jonka rooli arvon luojana ja liiketoiminnan uudistajana on ollut keskeinen”.

Markkinoinnin kannattaisi jatkossa kaveerata vahvasti talous- ja tietohallinnon kanssa. Liike-elämässä tarinat on tehtävä myös numerokielellä. Tässä kerronnassa taloushallinto on kokenut konkari ja tietohallinto auttava ystävä.  Sanonta ”puolet mainospanostuksista menee hukkaan, ei vaan tiedetä kumpi puoli” on oikeasti huono vitsi. On aina ollut.

 

Minna Nissinen on Salomaa-yhtiöryhmän strategiajohtaja, numeroidenkin parissa viihtyvä utelias liiketoiminnan kehittäjä.

Blog

Nordic Business Forum – katso ainakin nämä kolme puhujien videota

Tällä viikolla järjestettiin yksi maamme ja jopa maanosamme merkittävimpien business-tapahtumien joukkoon lukeutuva Nordic Business Forum. Hintavista lipuista ja näyttävästä puhujakaartista tunnettu tapahtuma vyörytti kaksipäiväisen seminaarin täydeltä puhujia, joiden aihevalikoimaan kuuluivat merkityksellisyys, vastuullisuus ja johtajuus. Isot aiheet vaativat kertausta, siksi nostan esiin kolme merkittävää videota, jotka kannattaa katsoa, olit sitten paikalle tai et.

 

Vuoden 2017 Nordic Business Forum oli minulle kävijänä ensimmäinen. Aiemmin kuulemani arviot tapahtumasta asettuivat asteikolle mahtavasta pelottavaan. Ymmärrän asteikkojen molemmat päät nyt, mutta omat tuntemukseni ovat positiiviset ja perustajien kunnianhimoa kunnioittavat. Tapahtumasta ei puutu ripaustakaan ison maailman meininkiä ja sen huomassa löytää itsensäkin olevan kaukana suomalaisesta perusmoodista, valmiina keskustelemaan estoitta niin isoista kuin pienistäkin aiheista ympärillä olevien ihmisten kanssa. Kiitos tästä kuuluukin isolta osalta niille ihmisille, jotka sain tavata tapahtumassa!

Tapahtuman aikana tein yhden paradoksaalisen havainnon, jota jäin miettimään. Nordic Business Forumissa käsitellään paljon maailmamme tulevaisuuden kannalta keskeisiä aiheita, mutta ne jäävät suurelle yleisölle tuhansien eurojen maksumuurin taakse. Moni puhuja onnistui pukemaan aiheensa tavalla, joka mahdollisimman monen tulisi kuulla, oli kyse sitten ilmastonmuutoksesta, johtajuudesta tai maailmantaloudesta. Näiden asioiden ymmärtäminen ja niiden parantaminen on meidän kaikkien juttu, ei vain C-suiten. Joten pidemmittä puheitta, tässä kolme nostoa Nordic Business Forumin puhujilta, jotka sinun tulisi nähdä:

 

1. Adam Grantin Ted Talk

Miksi? Raikkaita näkökulmia maailmaa muokkaavien ihmisten peruspiirteistä. Yllättäviä, jopa innostavia havaintoja yksilötasolta aina laajempaan viitekehykseen. Mikä parasta, taustalla on huomattava määrä laadukasta tutkimusta. Harva puhuja uskaltaa tunnustaa ohittaneensa miljardiluokan sijoitusmahdollisuuden, joten avoimuudesta pisteet kotiin.

2. James Hansenin (ja muiden) päivitys ilmastonmuutoksesta ja ratkaisuista

Miksi? James Hansenin puheenvuoro Nordic Business Forumissa oli tummanpuhuva eikä luvannut paljoa toivoa ilmastomme tulevaisuudelle. Oivan informatiivinen esitys saattoi kuitenkin olla hieman liikaa niille, joille perinteisen tieteelliset kaaviot ja reportatiivinen kylmyys aiheuttavat kysymysten sijaan väristyksiä. The Sotry of Climate Change tarjoaa paljolti samaa tietoa, hieman pureskeltavammassa muodossa.

3. Stéphane Geralli, How Companies Must Reinvent Themselves In Order to Survive

Miksi? Stéphane Garelli avasi tilaisuuden ja oli suosikkipuhujani koko setistä. Professorihabituksen täydellisesti adaptoinut, intellektuelli, asiantunteva ja hauska. Tätä komboa harvoin pääsee käyttämään kuvatessaan taloustietelijää. Moni Nordic Business Forumin puhujista on koettavissa varsin mukavasti kotisohvalta YouTuben välityksellä, mutta Stéphane Garellia voisin aidosti suositella kuunneltavan in situ. Alkupalan herran näkemyksiin saa kuitenkin liitetystä lyhyestä videosta.

P.s. Haluan kiittää järjestäjiä auliista kahvitarjoilusta. Tietotulva maustettuna syysflunssalla ei olisi ollut selätettävissä ilman jatkuvaa kofeiininsyöttöä.

 

 

Axel on kalastaja, musiikin ystävä ja työskentelee osana SEKin Planner-tiimiä. Axelin sydäntä lähellä ovat erityisesti B2B-markkinointi sekä erilaiset tavat yhdistää tietoa ja luovuutta. Axel on vahvimmillaan ratkoessaan erilaisia ongelmia ja usein keinot ovat yllättäviä ja erilaisia. Axelilta voit kuulla paljon erilaisia faktoja – etenkin kaloista.

Blog