Trump oli oikeassa

Sanomme, että tykkäämme hauskoista asioista. Todellisuudessa pelko ohjaa meitä eniten. Eli mitä voisimme oppia planeetan vihatuimmalta mieheltä?

 

Pelko ohjaa

Useimmiten markkinointi on hassuttelua ja ”ihan kivaa”. Se esittelee tuotteemme, palvelumme ja asenteemme parhaassa mahdollisessa valossa. Harva uskaltaa poiketa tästä. Silti samaan aikaan tärkein motivaattorimme on pelko siitä, että tylsistymme, lihomme, jäämme paitsi, emme tee sitä mitä kaikki muut paitsi minä näyttävät tekevän. Pelkäämme että ”ne muut” valloittavat tämän, joka kuuluu meille. Että työnantaja antaa potkut. Että sanon jotain poikkeavaa. Että joku muistaa möläytykseni vielä pitkään tai että kukaan ei muista mitään sanomaani.

Pelko on työkalu, jota on käytetty iät ja ajat. Siitä propagandassakin on kyse ja sitä herra Trump käyttää menestyksellä hyödykseen. Ja se on paha juttu se.

 

Mutta onko pelko aina pahasta?

Pelko auttaa myös ymmärtämään tekojemme seuraukset; sen, että jossakin vaiheessa meidät korjaa kuolo ja olemme täällä vain hetken. Jos et liiku, elät huonommin ja kuolet. Kannattaakin tehdä jotain mistä todella välittää sen aikaa, kun täällä keikkuu. Jos emme välitä läheisistämme, kohta he eivät ehkä ole lähellämme. Jos en nauti juuri tästä hetkestä, tuleeko toista samanlaista? Haluanko tuijottaa luuriani juuri nyt? Onko se parasta mitä voin juuri nyt tehdä?

Pelko samalla myös auttaa meitä. Se kertoo meille, mitä emme halua tehdä. Ja kun tietää mitä ei halua tehdä, on paljon helpompi tehdä sitä mitä haluaa. Jos tämä olisi loppuelämäsi viimeinen päivä, pysyisitkö sisällä, sanoisitko pahaa, tekisitkö sen mitä et haluaisi, mutta minkä kokisit velvollisuudeksesi?

Do more stuff you love ♥

Tätä en valitettavasti ollut tekemässä, mutta sivusta seuranneena tiedän, että tässä on asiat tehty rakkaudella.

 

Sami Kelahaara on isä, luovan alan tekijämies, pyörähullu, kellofriikki ja SEKin luova johtaja. Samia kiehtoo työssään jokaisen projektin erilaisuus, ongelmat ja niiden ratkaisut. Hän uskoo, että oikean ongelman löytäminen on työssä se haastavin homma.

Blog

Miksi A/B -testaus on kannattavaa?

A/B testaus

Olen käynyt keskusteluja asiakkaiden ja Qurun analyytikoiden kanssa A/B -testauksen tärkeydestä sivuston toimivuudelle ja kehitykselle. Konsepti alkaa tulla pikkuhiljaa tutummaksi markkinoinnin ja myynnin ammattilaisille, mutta olen myös huomannut, että moni kyseenalaistaa sen tärkeyden ja tehokkuuden. Moni asia kuitenkin testataan ennen käyttöönottoa, kuten autot, puhelimet ja tietokoneet – miksei siis myös sivuston toimivuutta ja rakennetta?

A/B-testaus on vertailua, missä etsitään parhaiten toimivaa vaihtoehtoa. Vertailemalla saadaan tietoa siitä, mikä vaihtoehto on yrityksen tavoitteiden sekä toiminnan kannalta paras ratkaisu. Nimenomaan A/B -testauksella pystytään todistamaan, mikä sivuston esitystapa tai viesti on tehokkaampi ja tuottaa parempaa tulosta, ennen kuin tehdään kalliita muutoksia.

Kuvitellaan tilanne, jossa asiakas päättää tehdä sivustolleen toiminnallisia muutoksia, eli muuttaa sivuston rakennetta sekä ulkonäköä fonttikoosta värimaailmaan. Muutosten jälkeen asiakas julkaisee uuden sivuston testaamatta, mutta kävijämäärissä, sisäänkirjautumisissa tai myynneissä ei kuitenkaan nähdä mitään muutoksia. Tällöin voidaan kyseenalaistaa, miksi muutokset sivustolle on alunperinkään tehty. Muutoksia sivustolle ei kannata tehdä pelkästään ulkonäkö- tai imagosyistä, vaan siksi, että halutaan lisää kävijöitä ja tuottoa. Ennen kuin lopullisia muutoksia sivustolle tehdään, on tärkeää testata eri vaihtoehtoja, jotta voidaan tehdä tietoon perustuvia ja oikeiksi todettuja ratkaisuja. Sivuston oikeanlainen testaaminen auttaa yritystä tekemään liiketoiminnallisesti kannattavia ratkaisuja. On siis aina parempi testata ensin ja toimia testistä saatujen tulosten perusteella.

Tämä edellä kuvailtu tilanne on hyvinkin tavanomainen. Monia sivustoja on laitettu uuteen uskoon ilman, että minkäänlaista testausta on tehty. Qurun Senior Web Analyst Sami Vaala kertoi minulle tapauksesta, jossa asiakkaan sivustolla oltiin testattu useita eri värivaihtoehtoja yhteydenottosivulle siirtymistä silmällä pitäen. Sivustolle valittiin oikea väri testin tulosten perusteella, jolloin asiakkaan yhteydenottojen määrä nousi liki 30%. Uskaltaisin väittää, että ilman testausta tätä tulosta ei olisi saatu aikaiseksi – ainakaan niin kustannustehokkaasti.

On kuitenkin hyvä muistaa, että useinkaan esimerkin mukaisia suuria onnistumisia ei tule, vaan voitot syntyvät monista pienistä puroista. Testaamista ei missään tapauksessa kannata lopettaa yhteen onnistuneeseen testiin. Jatkuvalla testauksella pystytään aina löytämään oikea tapa tehdä asioita ja poistaa huonot valinnat.

A/B -testaus on jatkuvaa sivuston ja sivuston markkinoinnin kehittämistä. Digitaalinen markkinointi elää testaamisesta ja datasta, minkä avulla pystymme lopulta luopumaan fiilisperäisestä markkinoinnista. Kaikki voidaan testata ja sen avulla valita voittaja. Testaaminen on myös edullinen tapa analysoida sivuston toimivuutta sekä sitä, mitkä kohdat tarvitsevat muutosta. Asioiden ihmettely jälkikäteen voi tulla hyvinkin kalliiksi, mikäli muutoksiin on laitettu paljon rahaa. Joissain tapauksissa muutos voi jopa laskea konversioita.

Negatiivista tulosta ei kannata aina nähdä huonona tuloksena. Sen saatua tietää mitä ei kannata tehdä – turhien ja epäsopivien kohtien löytäminen ja karsiminen liiketoiminnasta on aivan yhtä tärkeää kuin hyvien ja tuottoisien kohtien löytäminen.

Blog

Analytiikasta ja yksityisyyden­suojasta

Web-analytiikan yksityisyydensuoja nousee keskusteluun tasaisin väliajoin. Muutama vuosi sitten analytiikan turvallisuudesta keskusteltiin laajemmin S-pankkigaten yhteydessä. Nyt lähestymme eurooppalaisen tietosuoja-asetuksen h-hetkeä 25.5.2018, ja keskustelu yksityisyydensuojasta tulee jälleen lisääntymään myös markkinointipuolella. Juuri nyt on siis hyvä hetki pistää perusteet kuntoon muistuttaa myös tämän hetken haasteista käyttäjän tietojen ja web-analytiikan yhdistämisessä.

Älä lähetä PII-tietoa analytiikkaan

Nyrkkisääntö on se, ettei yritys saa tietää verkkosivustonsa käyttäjän henkilöllisyyttä, jos käyttäjä ei itse ole antanut yritykselle siihen lupaa. Saamme analytiikan perusteella tietää paljon asioita käyttäjästä selaintasolla – millä sivuilla käytiin, mistä tuotteista tiettyä selainta käyttävä henkilö on kiinnostunut tai minkä yrityksen verkosta käsin hän sivustoa käyttää – mutta sitä, kuka käyttäjä oikeasti on, ei saa urkkia ilman käyttäjän suostumusta. Tyypillinen tapa antaa suostumus on rekisteröityminen palveluun ja sisäänkirjautuminen.

Senkin jälkeen, kun suostumus on annettu ja käyttäjä on sisäänkirjautunut, on oltava varovainen. Google Analyticsin käyttöehdot kieltävät yksiselitteisesti käyttäjän henkilökohtaisten tietojen (PII-tietojen; Personally Identifiable Information) tallentamisen Google Analyticsin servereille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka tietäisimme käyttäjän tarkan sijainnin, IP-osoitteen, nimen tai sähköpostiosoitteen, niitä ei saa lähettää Google Analyticsiin. Sen sijaan voimme lähettää analytiikkaan anonyymin käyttäjätunnuksen, joka sitten tarvittaessa jälkeenpäin yhdistetään erillisestä CRM-järjestelmästä löytyviin PII-tietoihin.

Kolme virhettä

Yleensä Google Analyticsin PII-kielto on hyvin tiedossa yrityksissä, mutta vahinkoja sattuu. Ja hölmöilystä myös rangaistaan: jos analytiikasta löytyy loppukäyttäjien PII-tietoja, kaikki data poistetaan siltä ajalta, kun sitä on servereille lipsunut. Olen viime vuosina todistanut muutamia lipsahduksia, ja käytännössä joka kerta syynä on jokin näistä kolmesta virheestä:

  1. PII-tiedot sivun osoitteessa parametressä. Karkeasti noin yhdeksän kymmenestä PII-mokasta liittyy sivun osoitteessa oleviin parametreihin. Google Analytics lähettää hyvin vähän tietoja servereille automaattisesti (eli jos tietty tieto lähetetään, se täytyy yleensä oikeasti asentaa mittaukseen). Sivun osoite on kuitenkin yksi harvoista automaattisesti lähetettävistä tiedoista. Jos siis sisäänkirjautuneen tai kilpailuun osallistuneen käyttäjän sähköpostiosoite näkyy parametrissä sivun osoiterivillä (esimerkiksi ladataan sivu ”www.sivusto.fi/?email=mikko.mallikas@gmail.com”), ollaan pulassa.
  2. PII-tiedot asiakkaan itsensä kirjoittamissa arvoissa. Toinen yleinen moka on se, että analytiikkaan lähetetään tietoa, jonka asiakas itse täyttää. Kuulostaa houkuttelevalta tallentaa analytiikkaan esimerkiksi sivustotutkimuksen avoimen kysymyksen vastaukset, mutta niin ei sovi tehdä. Kun kenttä on avoin, asiakas voi kirjoittaa sinne mitä tahansa, myös PII-tietoa itsestään vaikkapa allekirjoittamalla kommenttinsa.
  3. Postinumero. Käyttäjän sijainti kartoitetaan Google Analyticsissä automaattisesti tarkimmillaan kaupunkitasolla. Kerran eräs asiakkaani halusi tarkentaa kaupunkitason tunnistusta lisäämällä dataan loppukäyttäjän postinumeron. Kun asia varmistettiin Googlen päästä, raja kulki juuri tästä: kaupunki ei ole PII-tietoa, mutta postinumero jo on. Suunnitelma jäi toteuttamatta.

Ja vielä yksi käytännön vihje analyytikolle: Jos huomaat, että tili lähettää PII-tietoja GA-serverille, älä ensi hetken paniikissa suodata niitä pois näkymän filttereillä. Tämä poistaa tiedot määrittelyhetkestä alkaen ainoastaan näkymistä, mutta Google Analyticsin raakadatasta tiedot edelleen löytyvät. Filtteröinnin ainoa vaikutus on se, että olet poistanut itseltäsi näkyvyyden siihen, mitä tietoja analytiikkaan tarkalleen ottaen lähetetään. Tietojen lähettäminen täytyy siis lopettaa oikeasti, ei paikkailla avohaavaa laastareilla.

Käyttäjän tunnistaminen ja personoitu sisältö

Miksi käyttäjä sitten ylipäätään pitäisi tunnistaa? Syy on se, että ilman tunnistamista asiakkaan elinkaaren kohtauspisteillä ei ole mitään linkkiä toisiinsa. Käyttäjä, joka tutkii sivustoa ensin työpöytänsä äärestä työkoneella, sitten kotimatkalla mobiililaitteesta ja lopulta pistäytyy kivijalkaliikkeessä ja ostaa tuotteen, näkyy ilman tunnistamista kolmena eri käyttäjänä järjestelmissä. Eri kanavien suhdetta toisiinsa ja käyttäjän polkuja on mahdotonta ymmärtää kokonaisvaltaisesti. Ja mitä paremmin ymmärrämme kävijän tarpeet ja kiinnostuksen kohteet kokonaistasolla, sitä tehokkaammin pystymme personoimaan kokemusta juuri hänelle sopivaksi.

Jenkeissä ollaan tässä Eurooppaa edellä. Aivan toisenlainen (ja loppukäyttäjän kannalta kurjempi) yksityisyyslainsäädäntö on mahdollistanut kaikenlaisen tunnistamisen ja kohdennuksen jo silloin, kun tekniikkakaan ei sitä vielä täysin tukenut, minkä johdosta targetointia on harjoiteltu jo kauan ja käyttäjät ovat tottuneet tietojensa jakamiseen. Nyt tekniikan kehityttyä myös eurooppalaiset kuluttajat ovat alkaneet ymmärtää laajasti kohdennuksen logiikan, perimmäiset motiivit ja hyödyt. Käyttäjä kertoo verkkosivustolle sijaintinsa mielellään silloin, kun hän tietää, että dataa käytetään fiksusti, ja että sijaintitiedon jakamalla hän saa itselleen relevantimpaa sisältöä.

Lopulta haluan uskoa siihen, että kun yritykset oppivat Suomessakin säilyttämään asiakastietoja vastuullisesti ja käyttämään niitä avoimesti niin, että niistä on oikeasti hyötyä loppuasiakkaalle sisällön kohdennuksen ja osuvien tarjousten muodossa, asiakkaat antavat tietonsa mielellään. Silloin markkinointi muuttuu osaksi asiakaspalvelua – yksityisyydensuojaa unohtamatta.

Blog

Vauva viestii vaikuttavasti ilman sanoja

Viestinnän valmennuksissa totean usein, että luotamme sanoja enemmän sanattomaan viestintään. Korostan myös mielelläni, että henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa viestinnän tyyli ja tapa on sisältöä tärkeämpää. Lopulta palaan aina Aristoteleen vaikuttamisen kolmikantaan, jossa painotan tunnevaikuttamisen merkitystä. Pienen tyttövauvan isänä olen päässyt testaamaan näitä oppeja käytännössä ja todennut, että vaikuttavaan henkilökohtaiseen viestintään ei lopulta tarvita sanoja.

 
Vauvakin haluaa tulla kuulluksi ja ymmärretyksi

Kaikki vauvan viestintä lähtee kokemusperäisestä tarpeesta tai tunteesta. Vauvalle on tärkeää tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Niin myös meille aikuisille. Jos emme huomioi viestinnässämme vastaanottajan tai kohderyhmän odotuksia, emme voi onnistua.

 
Vauvakin käsittää tunnevaikuttamisen merkityksen

Alkuun vauva viestii vain itkulla. Tutkitustikin vahvat kielteiset tunneilmaisut vaikuttavat tehokkaasti, ja siksi itkulla saa nopeasti viestinsä perille. Positiiviset tunteet ja sanaton viestintä ovat puolestaan omiaan vahvistamaan ihmisten välisiä myönteisiä suhteita Eli vauvakin oppii nopeasti hymyilemään, ja viestimään tyytyväisyyttään. Näin pienikin vauva osaa hyödyntää monipuolisesti ja tavoitteellisesti erilaisia tunnevaikuttamisen keinoja.

 
Vauvakin kaipaa vuorovaikutusta

Toisen tunteiden peilaaminen on tehokas tapa vaikuttaa. Vauva vastaa hymyllä hymyyn ja nauttii jo hyvin nuorena ihmiskontaktista. Kun välttämättömät perustarpeet on tyydytetty, vauva haluaa olla aktiivisessa vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa. Vaikuttavaa viestintää ei synny ilman kosketusta ja läheisyyttä.

Vauvan toimintaa seuratessa herääkin vääjäämättä kysymys: Jos vauva on noin vahva vaikuttaja, niin miksi vain harva meistä aikuisista on? Ehkä meidän kannattaisi välillä kiinnittää enemmän huomiota sanattomaan viestintäämme.

 

Janne Saarinen vastaa SEKin viestintäpalveluista, ja nauttii uudesta elämänvaiheesta pienen tyttövauvan isänä. Työssään Janne saa erityisiä kicksejä viestinnän valmennuksista. Hän uskoo, että jokainen meistä voi omalla tyylillään ja oikealla asenteella olla vaikuttava viestijä

Blog